Pääministeri Juha Sipilä esitti syyskuun alussa Ylen Ykkösaamun haastattelussa, turvapaikanhakijoina saapuneiden, ”oikeasti” taloudellisten siirtolaisten aiheuttaneen epäjärjestyksen Euroopassa. Hän oli väärässä. Tilastojen mukaan suurin osa Eurooppaan viime vuosina tulleista turvapaikanhakijoista on saapunut kansainvälisen suojelun, ei taloudellisten syiden takia.

Sipilä oli väärässä myös toisella tavalla: useiden taloustieteilijöiden mukaan taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta koituisi valtavasti hyvää sekä maailmanlaajuisesti, että vastaanottaville maille. Jos ihmiset saisivat liikkua työn perässä nykyistä vapaammin maasta toiseen, maailma olisi heidän mukaansa kaksi kertaa vauraampi ja monin tavoin parempi kuin nyt. Michael Clemens, yhdysvaltalaisen, Center for Global Development -ajatushautomon ekonomisti on verrannut rajojen avaamisen vaikutuksia biljoonan dollarin seteliin, joka lojuu kadulla, mutta kukaan ei poimi sitä.

”Työ on maailman arvokkain hyödyke, mutta siirtolaisuuden tiukan rajoittamisen vuoksi suurin osa siitä menee hukkaan.”

Clementin lisäksi myös muut taloustieteilijät ovat arvioineet, miten paljon maailmanlaajuista hyvää seuraisi taloudellisen siirtolaisuuden helpottamisesta. ”Työ on maailman arvokkain hyödyke, mutta siirtolaisuuden tiukan rajoittamisen vuoksi suurin osa siitä menee hukkaan”, kirjoittavat yhdysvaltalaiset taloustieteilijät Bryan Kaplan ja Vipul Naik teoksessaan Radical Case for Open Borders.

Kirjoittaessaan rajojen avaamisesta Clement, Kaplan ja Naik eivät kirjoita rajoista, kansallisvaltiosta tai edes viisumeista luopumisesta. He kirjoittavat maailmasta, jossa ihmiset olisivat nykyistä vapaampia liikkumaan maasta toiseen työn perässä. Heidän mukaansa sellaisessa maailmassa olisi paitsi vähemmän köyhyyttä ja eriarvoisuutta, myös enemmän verotuloja, hitaampi väestönkasvu ja vähemmän terrorismia.

Siirtolaisuutta koskevissa tutkimuksissa on havaittu, että globaalisti siirtolaisuus vähentää terrorismia, siirtolaiseksi lähteminen pienentää perheiden lapsilukua ja siirtolaisia vastaanottavissa maissa hyvinvointi lisääntyy. Suurten ihmisjoukkojen liikkumiseen liittyy myös haasteita ja avoimia kysymyksiä, mutta mikään niistä ei ole hyötyihin nähden mahdoton ratkaista.