Kirja. Kuubalaissyntyisen Cecilia Samartinin Kirottu kauneus on kirjailijan seitsemäs suomennettu teos. Edeltäjiensä tapaan se on soljuva romaani, jonka temaattisesti tumman sisällön tahtoo ahmia kerralla sisäänsä.
Kirottu kauneus käsittelee ihmiskauppaa, nykyajan orjuutta, ja kutoo yhteen kolmen eri puolilla maailmaa kasvaneen tytön tarinan. Aihe on siis varsin globaali. Ohiosta karannut Sammy, meksikolainen Karla ja Moldovasta siepattu Inesa päätyvät kaikki Las Vegasiin, armottomaan aavikkokaupunkiin. Iältään he ovat 9-, 15- ja 19-vuotiaita.
Tyttöjen taustat ovat erilaiset. Maaseudulla vaatimattomissa oloissa kasvava Inesa on päätymässä naimisiin rakastamansa miehen kanssa, mutta hänet halunnut toinen mies järjestää kostoksi tämän sieppauksen. Karla on kasvanut pikkusiskonsa kanssa meksikolaisessa pikkukaupungissa, vastuuttoman yksinhuoltajaäidin tyttärenä. Sammy puolestaan on isäpuolensa hyväksikäyttämä tyttö, jota epävakaa ja pilvipäissään toikkaroiva äiti ei osaa tukea.
Julmuudella ei ole rajaa, kun orjamarkkinoiden pahimmat pedot löytävät uhrinsa. Järjestäytyneen rikollisuuden lonkerot ovat pitkät ja niljakkaat – ja ne osaavat tarttua haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin tyttöihin, imien kaikki hyödyt heidän kauneudestaan ja hauraudestaan.
Samartin kuvaa hienosti sitä mekanismia, jolla ihmiseltä riistetään oma tahto ja kuinka alistaminen tapahtuu. Vastakohtana hän näyttää, miten huikeita selviytymiskeinoja pienestäkin lapsesta voi löytyä, kun pelissä on koko elämä. Kyvykkyytemme tulee esiin usein vasta kovimman paikan edessä. Kotoaan karannut lapsi löytää lämpöä kissojen valtaamasta hylätystä asuntovaunusta ja saa vatsansa täyteen pikaruokaravintoloiden puoliksi syötyjen aamiaistarjottimien annista.
Romaanissa vapautensa menettäneet tytöt onnistuvat pakenemaan yhdessä, itsestään ja toisistaan voimansa löytäen. Samaan aikaan lukija on kivuliaan tietoinen, kuinka harvoin näin tapahtuu ja kuinka harvinaista oikeuden saaminen tällaisissa rikoksissa on. Ja miten vaikea on toipua, kun koko minuus on onnistuttu riistämään nöyryytyksillä, kiduttamisella ja alistamisella.
Kirottu kauneus ei kaikeksi onneksi mässäile kurjuudella eikä hurjuudella.
Kristiina Vaaran suomennos lipuu vapaasti. Rajun tematiikan tasoittajana ovat kuvaukset ystävyydestä ja solidaarisuudesta. Samartin kohdentaa pieniinkin kohtiin, missä on vielä hyvyyttä.
Sitäkin kuitenkin maailmassa on.