Poika päätti ostaa levyn, jota torikauppias suositteli. Kotona äiti kysyi mistä ne puhuvat. Miksi ne puhuvat niin nopeasti? Pa-pa-pa-pa.
Ne puhuivat ongelmista, luokkataistelusta ja ihmisten pakkomielteisestä halusta rikastua. ”Kaupunki houkuttelee sinua, kunnes huomaat, että et ole ihminen, vaan roskaa.”
Biisi oli Inja Tehrane, Täällä Teheran, ja artisti iranilaisen rapin isä, Hichkas.
Seitsemän vuotta myöhemmin Rohula Hussaini, taiteilijanimeltään Rohi Liam, 18, on kulkenut pitkän matkan Iranista Suomeen. Nyt hän räppää itse.
Matka Iranista Suomeen
Hussaini syntyi Iranissa afganistanilaiseen perheeseen. Pojan ollessa viisivuotias isä lähti, ja äiti jäi Hussainin ja tämän pikkusiskon kanssa. Perhe kuuluu Iranin afgaanivähemmistöön.
Iranissa afgaaneja syrjitään ja pidetään likaisina. Monet Iranin afgaaneista ovat tulleet maahan pakolaisina ja heiltä puuttuu kansalaisuus. Ilman kansalaisuutta Iranissa ei pääse kouluun tai se maksaa. Myös jatkuva oleskeluluvan hakeminen tulee kalliiksi.
Nuori Hussaini kokeili rajojaan kaduilla. Äiti antoi pojalle vapauden, koska halusi tämän oppivan virheistään. Sen sijaan kavereiden vanhemmat neuvoivat karttamaan häntä. Kaiken lisäksi Hussaini rakastui väärään tyttöön.
Kreikan edustalla epätoivoisia pakolaisia joutui veden varaan, ja he huusivat apua.
Matka Suomeen kesti kuukauden ja kymmenen päivää. Sen aikana Hussaini näki ihmisten kuolevan. Kreikan edustalla epätoivoisia pakolaisia joutui veden varaan, ja he huusivat apua. Maissakaan ei ollut turvallista, sillä ruokaa oli vähän ja vesi piti ostaa. Päivän ateria saattoi koostua tonnikalapurkista ja parista leipäpalasta, ja niiden voimin piti jaksaa jalkaisin läpi Euroopan.
Pitkän matkan jälkeen Suomi tuntui onnelliselta paikalta elää.
”Jo Iranissa ajattelin, että miksi Euroopassa ei ole sotaa, mutta täällä on?”
Euroopassa Hussaini koki tulleensa kohdatuksi ihmisenä. Eurooppalaisia ei näyttänyt kiinnostavan mistä Hussaini tuli, minkä värinen hän oli tai mikä oli hänen uskontonsa. Täällä ihmiset puhuivat hänelle, eivätkä pitäneet afganistanilaisia likaisena, kuten Iranissa.
Nyt Hussaini on täysi-ikäinen peruskoululainen, joka tuli Suomeen kaksi ja puoli vuotta sitten. Hän puhuu suomea ja räppää dariksi.
Rap syntyy ongelmista
Taitelijanimessä Rohi tulee nimestä Rohula. Liam on irlantilainen nimi ja tarkoittaa vahvaa taistelijaa.
”Pienenä, kun näin vääryyttä, halusin estää sen. Halusin sanoa mielipiteeni ääneen. Siksi tuli rapmusiikki”, Hussaini kertoo.
Hussainin mukaan Suomessa asiat ovat paremmin kuin Iranissa, ihmiset ystävällisiä ja yhteiskunta tasa-arvoinen. Rap kuitenkin syntyy sodasta, nälästä, köyhyydestä ja politiikasta.
”Räppään isoista ongelmista, kuten Afganistanin tilanteesta, miltä se tuntuu. Räppään Afganistanin ihmisten puolesta, sillä he eivät voi sanoa mielipidettään.”
Rap vaikuttaa ihmiseen
Rohi Liam rikkoo stereotypiaa rahaa ja naisia havittelevista räppäreistä, mutta on uskollinen genren alkuperälle, köyhyyden ja eriarvoisuuden teemoille.
”Rap-musiikilla menee huonosti. Ennen artisteilla oli paljon ongelmia. Nyt ne räppäävät rahasta ja mainostavat musiikkivideoissa huumeita, autoja, vaatteita ja tuotemerkkejä.”
”Videoilla esiintyy tyttöjä, jotka ovat kuin leluja. Vain mies on tärkeä.”
Imaamit ja poliitikot eivät ole pystyneet vaientamaan räppäreiden ääniä.
Rohi Liam haluaa puhua aiheista, joista muut räppärit eivät puhu. Hän näkee musiikin keinona saada viesti leviämään.
”Jos sanon kaverille, että tämä presidentti ei ole hyvä, silloin vain hän kuulee sen. Jos kerron siitä biisissä, viesti leviää kaverin kaverille.”
Iranissa ja Afganistanissa rap on underground
Iranissa rap-artistit ovat marginaalissa eivätkä saa lupaa esiintymiseen. Hichkasin ongelmien käsitteleminen vei vankilaan.
Rohi Liamin mukaan rapin vallankumouksellisuus liittyy sen tapaan puhua ongelmista.
”Ennen imaamit Iranissa sanoivat, että rapmusiikin pitäisi olla kielletty, koska se tulee ulkomailta. Rap tulee Amerikasta, missä se vaikuttaa ihmisiin. Siellä ihmiset kärsivät köyhyydestä ja rasismista. He kertovat ongelmistaan rapissa.”
Imaamit ja poliitikot eivät ole kuitenkaan pystyneet vaientamaan räppäreiden ääniä. Moni kansainvälisesti tunnettu iranilaisräppäri esiintyy säännöllisesti ulkomailla, Turkissa tai Arabiemiraateissa. Näin he pääsevät mediaan, josta heidän viestinsä leviää ympäri maailman.
Afganistanissa räppäreillä on Iraniakin vaikeampaa. Taleban valvoo rapmusiikin esittämistä. Rohi Liamin mukaan kiellon uhmaaminen voi viedä räppäriltä hengen.
Silti Rohi Liam ja muutama muu afganistanilaisräppäri ovat perustaneet oman labelin, levy-yhtiön, jonka jäsenet tukevat toisiaan musiikissa. Neljän räppärin lisäksi siihen kuuluu artisteja, jotka tekevät biittejä ja visuaalisia ilmeitä.
Yhteisö auttaa musiikin eri elementtien kokoamisessa, mutta antaa myös ensi käden palautetta uusista biiseistä. Yhteydenpito artististeihin tuhansien kilometrien päässä onnistuu älypuhelimella.
Iranissa ja Afganistanissa vaalitaan vuosisatoja vanhaa runoperinnettä. Myös räpissä pitää olla oikeat riimit ja vahvat sanat.
Joskus darinkieliset räppäri saattavat yhdistää voimat somenäkyvyyden saamiseksi.
Afganistanissa ja Iranissa sosiaalinen media on viranomaisten valvonnassa. Useimmat kanavat ovat joko suljettu tai filtteröity. Näissä maissa YouTubeen on vaikea päästä, ja darinkielisten rap-videoiden katsojat asuvatkin Euroopassa. Rohi Liamin videot leviävät myös Telegramissa.
Rap auttaa tiedostamaan
Euroopassa Rohi Liam näkee nuorten median käytön kyseenalaistamattomana. Hän kuvaa tilannetta, jossa media hallitsee maailmankuvaamme.
”Media antaa tietoa nuorille, tekee huoneen, jonka keskellä ihmiset tanssivat. Huoneen seiniin on maalattu hyvä elämä, mutta seinien ulkopuolella on huono elämä. Sitten sanot, että et ole nähnyt mitään. Jos huomaat ongelmat, korjaat oman elämäsi ja pääset eteenpäin. Jos et huomaa niitä, et pysty tekemään asioille mitään.”
Rapmusiikki auttaa tanssijat ulos huoneesta, tiedostamaan.
Rapmusiikin kuluttajana Rohi Liam on kaikkiruokainen, mutta lyriikat hän kuuntelee tarkkaan. Hän etsii kiinnostavia artisteja esimerkiksi Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta, ja kääntää lyriikat omalle kielelleen.
Pidempiaikaiseen soittoon pääsevät artistit, joiden kanssa Rohi Liam kokee samanmielisyyttä.
”Suomenkielinen rap kuulostaa hyvältä, mutta joistakin biiseistä, kun käännän ne darin kielelle, en tykkää. Suomessa on myös hyviä räppäreitä, ja kuuntelen heitä.”
Vanha tekee tilaa uudelle
Iranissa ja Afganistanissa vaalitaan vuosisatoja vanhaa runoperinnettä. Rohi Liamin mukaan myös räpissä pitää olla oikeat riimit ja vahvat sanat.
”Rapissa pitää olla flowta ja tyyliä. Kaiken pitää olla kohdallaan.”
Vaikka jotkut iranilaiset räppärit, kuten Bahram, hyödyntävät vanhojen runoilijoiden sanastoa, Rohi Liam ammentaa ensisijaisesti nykyisyydestä.
”Darinkielinen rap on kuin kaksivuotias lapsi. Afganistanissa kuunnellaan vanhaa kulttuurimusiikkia, mutta siellä ei yleisesti tiedetä mitä on rap.”
Nykyään Rohi Liam on kohtelias nuori mies, joka keskittyy opiskeluun ja tekee töitä menestyäkseen Suomessa. Vielä alaikäisenä pakolaisena perheenyhdistäminen näytti liian kalliilta ja epävarmalta. Nyt se on käymässä vaikeaksi, koska Rohi Liam täytti huhtikuussa 18.
”Olen muuttunut siitä mitä olin 13-vuotiaana. Jos joku, joka näki minut silloin, näkee minut nyt, hän ei usko samaksi.”
”Jos haluat, että tulevaisuutesi on parempi, aloita tästä”, Rohi Liam sanoo.