Suomalaiset ostavat vuosittain 300 miljoonaa muovikassia. He pakkaavat ostamiaan hedelmiä ja vihanneksia hedelmäpusseihin, joita kuluu vuodessa 900 miljoonaa. Muiden EU-maiden tavoin Suomen on raportoitava vuosittaiset muovipussimäärät EU:lle.

”Paljon suurempi luku jää raportoimatta, koska hedelmäpussit ovat maksuttomia”, sanoo Mari Granström, joka ideoi kotikaupunkiinsa Muovipussiton Kerava -hankkeen. Sen tavoitteena on, että Keravasta tulee ensimmäinen muovipussiton kaupunki Euroopassa.

Granström on kemian tohtori ja hän tekee kansainvälistä uraa biokemikaalien, biomateriaalien ja kiertotalouden parissa.

”Kerroin kaupungille ideastani jo puoli vuotta sitten, mutta vasta nyt innovaatiokilpailun voiton myötä tuli lupaus ideani toteuttamisesta”, hän sanoo.

Erityisesti maailman meret ovat hätää kärsimässä, josta voi syyttää suurimmaksi osaksi länsimaalaisia, Granström sanoo.

”Aasiassa ja Afrikassa ruoka pakattiin aiemmin banaanin lehtiin ja muihin luonnon tarjoamiin materiaaleihin, joita saattoi huoletta heittää mereen. Nyt sinne heitetään muovipusseja.”

Granström muistuttaa, että Euroopasta kärrättiin pitkään proomulasteittan muovijätettä Kiinaan, kunnes Kiina pisti tälle viime vuonna stopin. Nyt Euroopalla on oma ongelma käsissään ja ratkaistavanaan.

Jokaisen tulisi tajuta, että muovipussi on täysi turhake.

Granström syyttää muovijäteongelmasta eurooppalaista ja amerikkalaista kertakäyttökulttuuria.

Hän muistuttaa, että monet kehittyvien maiden ihmiset pitävät länsimaista kerskakulttuuria tavoittelemisen arvoisena.

”Asennemuutosta tulisi tehdä ruohonjuuritasolla. Jokaisen tulisi tajuta, että muovipussi on täysi turhake.”

Kymmenessä vuodessa, vuosina 2004-2014, muovipakkausten määrä on lisääntynyt yli 40-50 prosentilla, kertovat Friends of the Earth UK sekä Zero Waste Europe –järjestöt (aiheesta uutisoivat Euractiv ja SkyNews).

Muovipakkauksia on Granströmin mukaan selitetty sillä, että ne vähentäisivät ruokahävikkiä.

”Ihan niin se ei ole mennyt, koska myös ruokahävikin määrä on samanaikaisesti tuplaantunut. Suomessa Kesko ja S-ryhmä hallitsevat päivittäiselintarvike-alaa, joten ratkaisun avaimet ovat pitkälti heidän käsissään.”

Muovijäteongelmaan ei ole olemassa helppoja ratkaisuja, eikä Granström itsekään usko täyteen muovittomuuteen. Tuhannen euron palkinnon Granström käyttää keravalaisille suunnatun infopaketin tekoon. Hän on jo perustanut Muovipussiton Kerava -Facebook-ryhmän, johon parin ensimmäisen viikon aikana tuli mukaan 400 jäsentä.

Muovipussiton Kerava -kiertue käynnistyi keravalaisissa kouluissa nyt toukokuussa. Granström käy kouluissa kertomassa, mitä muovijäte aiheuttaa ihmisille ja eläimille, ja millaisia vaihtoehtoja muovin käytölle on jo olemassa. WWF Suomi on lupautunut tukemaan hanketta.

”Nyt on viimeinen hetki muuttaa suuntaa”, Granström painottaa.

Mari Granströmin vinkit muovin vähentämiseen

Pidä aina laukussasi kestokassia, niin et vahingossakaan joudu ostamaan muovipussia.

Pakkaa hedelmät, juurekset ja vihannekset kestopusseihin tai yhteen suurempaan kangaskassiin, jonka kylkeen voit laittaa hintalaput.

Käytä samaa muovikassia monta kertaa. Ne kestävät lähes loputtomiin.

Vaadi taloyhtiöösi muovin keräyspistettä.