Qollan Uta -terveyskeskus on unelias rakennus, joka sijaitsee Bolivian pääkaupungin La Pazin Alonso de Mendoza -aukion reunalla. Vastaanotolle ei tarvitse jonottaa. Rakennuksessa on kaksi huonetta, pikkuruinen aula ja vastaanottohuone.
Aulassa istuva sihteeri vilkuilee raksuttavaa seinäkelloa. Vihkoon tekstataan kävijöiden nimet, henkilötunnus ja kansallisuus. Käynti on ilmainen.
Peremmälle, peremmälle! Kansanparantaja Yola Chambi de Aureliana ottaa potilaat vastaan. Oikeastaan kyse ei nimittäin ole terveyskeskuksesta vaan kaupungin järjestämästä terveysvastaanotosta, jossa saa Andien perinnetietoon perustuvaa kansanparannusta. Ensimmäinen keskus avattiin neljä vuotta sitten. Nyt niitä on kolme, kaikki La Pazissa.
Chambi kertoo, että hänen pakeilleen tullaan valittamaan kaikkea mahdollista mahakatarrista diabetekseen ja reumatismiin.
”Vatsavaivoihin olisi hyvä siemailla rosmariiniteetä”, hän sanoo.
Chambi määrää potilaalle suullisen reseptin, johon tarvittavat yrtit voi käydä ostamassa torilta. Luontaistuotekaupoissa valmistetaan tarvittaessa erilaisia mikstuuroita. Yrttiparannuksen lisäksi Qollan Utassa tarjotaan hierontaa ja parteran neuvoja.
Parhaiten 74-vuotias Chambi tunnetaankin parterana, perinteisenä kätilönä. Parteran ammatti kulkee suvussa, ja oppinsa hän sai äidiltään. Chambi on harjoittanut tointaan yli kolmekymmentä vuotta, mutta työskennellyt viimeiset neljä vuotta kotikäyntiensä ohella Qollan Utassa.
”Eräskin mies kävi ensin vastaanotollani valittamassa vaivojaan. Myöhemmin hän soitti ja sanoi: ’Kiitos avusta, mutta nyt tarvitsen sinua toista asiaa varten, vaimoni synnyttää’. Otan taksin vaikka keskellä yötä ja pakkaan mukaan tarvikelaukkuni. Sanon soittajalle, että pitäkää naisen lantionseutu lämpimänä villaisella huivilla. Se helpottaa kipua”, Chambi kertoo tyypillisestä kätilökeikastaan.
Lisäksi Chambi käy luennoimassa lääkäriopiskelijoille ja julkisen terveydenhuollon kätilöille synnytyksistä ja vauvanhoidosta. Hänet tunnetaan paikkakunnalla ja hänen oma puhelimensa soi vähän väliä.
Qollan Uta -terveyskeskuksen takana on omintakeista poliittista polkuaan kulkeva presidentti Evo Morales. Boliviaa 12 vuotta hallinnut aimarataustainen Morales on entinen kokanviljelijä, joka korostaa retoriikassaan Äiti Maan oikeuksia ja alkuperäiskansojen tietotaitoa, vastustaa imperialismia ja uusliberalismia ja vannoo sosialismin nimeen. Aimarat ovat Bolivian toiseksi suurin alkuperäiskansa ja kieliryhmä. Muita merkittäviä etnisiä ryhmiä ovat ketsuat ja guaranít.
Morales on tehnyt runsaasti käytännön muutoksia valtionhallintoon. Maahan on avattu kolme alkuperäiskansojen edustajille tarkoitettua yliopistoa. Opinto-ohjelmassa on muun muassa perinnekäsitöitä ja perinteisiä maanviljelystekniikoita. Hiljattain avatun anti-imperialistisen sotilaskoulun opinto-ohjelmassa käsitellään kolonialismin historiaa ja uusliberalismia.
Valtakautensa alussa Morales muutti Bolivian nimen ”Bolivian monikansaiseksi valtioksi” ja sääti uuden perustuslain. Sen mukaan on valtion vastuulla edistää perinteistä alkuperäiskansojen tietotaitoa, esimerkiksi kansanparannusta. Perinnelääketieteen asema vahvistetaan perustuslaissa, ja perinteisten kansanparantajien pitää nykyisin rekisteröityä ammatinharjoittajien rekisteriin. Chambi kertoo hakeneensa laillistamista kaupunginvirastosta.
Valeriaana auttaa säikähdykseen, aloe vera jalkasieneen.
Suomessakin on Valvira, joka ylläpitää rekisteriä terveydenhuollon ammattilaisista. Mutta täytyykö myös kansanparantaja institutionalisoida?
”Institutionalisoimalla perinteisiä elinkeinoja ja palveluita Morales pystyy paremmin kontrolloimaan ammatinharjoittajia”, sanoo kehitysmaatutkimuksen yliopistonlehtori Eija Ranta Helsingin yliopistosta.
Ranta on erikoistunut Bolivian politiikkaan ja poliittisiin instituutioihin.
”Lisäksi tämä on hyvä keino luoda lisätuloja valtiolle, sillä luontaistuotekaupassa liikkuu paljon rahaa. Nykyisellään moni niistä toimii epävirallisesti, virallisen talouden ulkopuolella.”
Toden totta – La Paz on täynnä yrttikojuja, esoteerisiä putiikkeja ja luontaistuotekauppoja. Tarjolla on rosmariiniteetä mahakatarriin, aloe veraa jalkasieneen, valeriaanaa säikähdyksestä paranemiseen. Pillereitä, jauhesekoituksia, yrttinippuja, teelajitelmia, voiteita, mikstuuroita ja tippoja.
Noitatoriksi kutsutulla kadunpätkällä myydään matkamuistoja ja laamansikiöitä, joiden vieressä turistit haluavat kuvauttaa itsensä. Perinteen mukaan laamansikiö haudataan talon kivijalkaan tuomaan onnea. Nykyisin sikiöt ripustetaan kojujen koristeiksi pääasiassa turisteja houkuttelemaan, kauppiaat kertovat.
”Laihtukaa ja kohentakaa terveyttänne, meiltä 100 % luonnolliset hoidot. Apua maksavaivoihin, reumatismiin, hiustenlähtöön ja vaivaisenluihin. Kasvisruokakurssi: opi tekemään pähkinäkeitto ja salaatteja. Diplomi osallistujille”, Tienda naturista eli luontaistuotekauppa mainostaa.
Seuraavassa kadunkulmassa on apteekki, josta saa tunnettujen lääkeyhtiöiden tuotteita.
Bolivialaiset yhdistelevät perinneparannusta ja länsimaista lääketiedettä surutta.
Edistyksellisen perustuslain avulla Morales voi myös osoittaa konkreettisesti kunnioittavansa alkuperäiskansojen tapoja ja kulttuureja. Presidentin julkisten esiintymisten perustella vaikuttaa siltä, että Pachamama (Äiti Maa) on mainittava kaikissa julkisissa puheissa ainakin kahdesti tai ne eivät pääse eetteriin.
Institutionalisoimisen avulla Morales voi myös osoittaa kunnioittavansa alkuperäiskansojen tapoja ja kulttuureja käytännössä, Ranta sanoo. Hän on tutkinut Bolivian vivir bien -politiikkaa. Vivir bien tarkoittaa hyvin elämistä. Termi on lähtöisin postkoloniaalisesta, kehityskriittisestä keskustelusta ja Andien alkuperäiskansaliikkeestä. Se korostaa ihmisen hyvinvointia osana ympäristöään sekä kunnioitusta luontoa kohtaan.
Evo Morales on institutionalisoinut Andien kansanperinteen osaksi hallintoaan.
Käytännössä Bolivian politiikka on kuitenkin osoittautunut sanahelinäksi.
”Moralesin poliittinen ohjelma oli valtakauden alussa edistyksellinen, mutta käytännössä alkuperäiskansojen vaatimukset eivät ole toteutuneet odotetusti”, Ranta sanoo.
Intiaanipäähineitä ja perinteistä kuvastoa hyödynnetään kuitenkin valtiollisissa seremonioissa mieluusti.
”Varapresidentti (Alvaro García Linera) meni naimisiin perinteisin hääseremonioin, vaikka hän kuuluu puolisoineen valkoiseen keskiluokkaan.”
Aimara-rituaalien mukaisesti toteutettu seremonia oli näyttävä mediatapahtuma, jossa uhrattiin kokalehtiä Pachamamalle ja Andien jumalille.
Tekniikka toimii. Morales on ollut vallassa 12 vuotta. Hän on koettanut jatkuvasti muuttaa perustuslakia, jotta voisi asettua presidenttiehdokkaaksi kahden kauden jälkeen, mutta ei ole vielä onnistunut.
”Toisaalta hän on kiistatta onnistunut vähentämään tiettyjen sektoreiden köyhyyttä, mikä on yksi syy hänen suosioonsa”, Ranta sanoo.
Myös Maailmanpankin raportti tunnustaa Bolivian saavutukset köyhyyden vähentämisessä.
Oltiin Moralesin hallinnosta mitä mieltä tahansa, alkuperäiskansojen perinnettä korostetaan julkisessa puheessa kaiken aikaa. Qollan Uta -terveysasemien koordinoinnista vastaava johtaja Pedro Susz sanoi valtiollisella uutiskanavalla, että kulttuurienvälisyys tarkoittaa valinnanvapautta.
”Kansalainen saa vapaasti valita, millaista parannusta haluaa vaivoihinsa. Monokulttuurisuuteen meitä on pakotettu aina. Nyt meidän täytyy olla tietoisia erilaisista terveyskäsityksistä ja yhteydestämme Äiti Maahan”, Pedro Susz lausui.
Toisinaan yhteys Äiti maahan pätkii. Silloin La Pazin asukkaat soittavat Chambille ja valittavat vaivojaan. Hän kertoo, että bolivialaiset syövät yleensä liikaa rasvaa ja juovat liikaa Coca Colaa. Hän käskee vaivaisia välttämään molempia.