Afrikan mantereella asuu tällä hetkellä noin 1,2 miljardia ihmistä. Luku kasvaa nopeasti: YK:n väestöennusteen mukaan Afrikan väestö on vuonna 2050 vähintään kaksinkertaistunut nykyisestä, ja vuosisadan loppuun mennessä afrikkalaisia on ennusteiden mukaan yli neljä miljardia.
Ripeä väestönkasvu tuottaa monenlaisia haasteita. Yksi huolenaihe on, mitä tapahtuu Afrikan hiilidioksidipäästöille, kun sekä väestö että talous kasvavat vauhdilla. Vielä toistaiseksi Afrikan päästöt ovat vähäiset, mutta nousevatko Afrikan maat tulevaisuudessa maailman pahimpien saastuttajien joukkoon?
Mahdollisesti, mutta ei väistämättä. Australian ohella Afrikka on maailman mantereista aurinkoisin, ja sillä on huomattavat mahdollisuudet hyödyntää edullista aurinkoenergiaa. Esimerkiksi International Renewable Energy Agency -järjestön mukaan aurinkovoiman kustannukset ovat vuonna 2020 peräti 40 prosenttia pienemmät kuin vuosikymmen aiemmin.
Kustannusten lasku on huomattu myös markkinoilla. Vuonna 2017 yksityiset sijoitukset aurinkoenergiaan nousivat edellisvuoteen verrattuna peräti 41 prosenttia, globaalisti yhteensä 12,8 miljardiin dollariin, arvioi ajatushautomo Mercom Capital.
Rahoituksen muotoja on myös entistä enemmän. Esimerkiksi ruotsalaisyritys Trine tarjoaa joukkorahoitukselle alustan, jossa yksityiset lainoittajat rahoittavat aurinkopaneelihankkeita kehittyvissä maissa. Suomessa Trinen palveluita välittää kestävän energian joukkorahoitusta tekevä Joukon Voima.
”Joukkorahoitus sopii hyvin aurinkopaneelien asentamiseen. Hankkeet tarvitsevat suuren alkupääoman, mutta sen jälkeen sähkön tuotanto on turvattu pitkälläkin aikavälillä”, kertoo Trinen viestintävastaava Hanna Lindquist.
Trine rahoittaa yhteisöjen perustamia yrityksiä, jotka sitoutuvat maksamaan lainan takaisin. Vuodesta 2015 lähtien rahoitusta on myönnetty yli 50 hankkeeseen enimmäkseen Afrikan suurten järvien alueella Keniassa, Tansaniassa ja Ugandassa.
Lainat ovat olleet kooltaan keskimäärin 150 000 euroa, mutta kalleimmat ovat miljoonaluokan hankkeita. Kaikkiaan alustan kautta on lainoitettu hankkeita 16 miljoonalla eurolla. Trineen on rekisteröitynyt noin 8 000 sijoittajaa, joista suurin osa on Ruotsissa asuvia yksityishenkilöitä.
Lindqvistin mukaan joukkorahoitus ratkaisee monta sellaista ongelmaa, joihin kehitysyhteistyö tai perinteisemmät rahoitusmallit usein törmäävät. Joukkorahoitus ei esimerkiksi ole riippuvainen kehitysyhteistyötä säätelevistä hallitusohjelmista.
Energiantuotannon joukkorahoitus ei kuitenkaan korvaa kehitysyhteistyötä tai perinteisiä sijoittajia, sanoo Turun yliopistossa Itä- ja Keski-Afrikan energiankulutusta tutkiva Joni Karjalainen.
”Kyse ei ole joko–tai-ratkaisusta, vaan joukkorahoitus on tervetullut lisä, josta perinteiset rahoitusmallit voivat hyötyä”, Karjalainen arvioi.
”On kiintoisaa, että joukkorahoituksella ja kehitysyhteistyöllä rahoitetaan sellaisten yksityisten yritysten toimintaa, jotka ratkovat kehityshaasteita. Tosin aurinkoenergiasektorin kehitystä pitäisi lähestyä laajempana kokonaisuutena. Tuntevatko paikalliset yrittäjät nousevien alojen uudet mahdollisuudet ja kestävän kehityksen mukaisen liiketoiminnan? Olisiko mahdollista saada mukaan enemmän naisyrittäjiä?”
Karjalaisen mukaan Afrikan maista Tansaniaa ja Keniaa pidetään aurinkoenergian edelläkävijöinä. Tämä johtuu osittain siitä, että maissa on tehty pitkäjänteistä työtä tietoisuuden levittämiseksi ja kuluttajatrendien selvittämiseksi.
Myös Lindquist painottaa, ettei ole sattumaa, että moni Trinen rahoittama hanke on toteutettu juuri Keniassa. Maassa on paikallista osaamista, kansainvälisiä yrityksiä houkuttelevat markkinat ja kevyt byrokratia.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta keskeistä olisi, että aurinkoenergiaa hyödynnettäisin myös teollisuudessa.
Ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta keskeistä olisi, että aurinkoenergiaa ryhdyttäisiin hyödyntämään myös teollisuudessa ja maataloudessa, sanoo burkinafasolainen William Ilboudo, joka on työskennellyt 20 vuotta yrittäjänä aurinkoenergian parissa.
”Esimerkiksi peltotyöt tehdään Afrikassa usein ihmis- ja eläinvoimin. Tulevaisuudessa ne voisi tehdä aurinkoenergiaa hyödyntävillä koneilla, mikä vähentäisi perheiden tarvetta hankkia paljon lapsia auttamaan kotitöissä ja maanviljelyssä”, Ilboudo sanoo.
Aurinkoenergian hyödyntäminen teollisiin tarkoituksiin vaatisi, että paneelit tuottaisivat sähköä enemmän kuin kotien valaistukseen vaadittavat 50 wattia. Innovatiiviset ratkaisut myös säästäisivät energiaa.
”Monessa Saharan eteläpuolisen Afrikan maassa jopa puolet energiasta kuluu ilmastointiin. Kodeissa ilmastointia käytetään paljon öisin ja iltaisin, kun aurinko on jo laskenut.”
Ratkaisuna voisi Ilboudon mukaan olla Yhdysvalloissa kehitetty keksintö, joka tuottaa päivän aikana aurinkoenergialla jäätä, jota voi yöllä käyttää rakennusten viilentämiseen.