Vuoden 2015 ensimmäisenä päivänä, miltei tyhjässä taajamajunassa Moskovan liepeillä, sain tuntemattomalta mieheltä lahjaksi pehmoleluaasin. Lahjan antaja halusi ilahduttaa yksin junassa istunutta naista, mutta hän tuskin arvasi, millaiseen seikkailuun pehmolelu vielä joutuisi.
Kaksi päivää myöhemmin aasi – jonka olin hetken mielijohteesta ristinyt Vladimiriksi – oli löytänyt paikkansa reppuni päältä. Siitä tuli suuruudenhullun liftausreissuni maskotti ja suuntasimme yhdessä kohti Mazar-i-Sharifia Pohjois-Afganistanissa.
Vladimirin esitteleminen ystävänäni osoittautui erinomaiseksi keinoksi rikkoa jää venäläisten rekkakuskien kanssa. Kirgisiassa Vladimir taisi jo näyttää reissussa rähjääntyneeltä, sillä meille kyydin antaneen perheen pieni lapsi tahtoi jakaa eväsbanaaninsa sen kanssa.
Tuhansia kilometrejä ja lukuisia peukalokyytejä myöhemmin repustani kurkistava aasi nauratti jo Afganistanin rajaviranomaisia.
Vladimirin seikkailut eivät toki loppuneet siihen. Sittemmin se on liftannut kanssani muun muassa Virosta Iraniin ja Suomesta Andorraan, osallistunut liftauskilpailuun Liettuassa ja pyöräillyt Nilsiästä Luopioisiin.
Ken tietää, minne tie aasin vielä kuljettaa?
Onko sinulla erikoinen matkamuisto?
Lähetä kuva ja tarinasi osoitteeseen anni.valtonen@fingo.fi