Jos eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sattuu kohtaamaan ruandalaiskollegansa Donatille Mukabalisan, ei hänen kannata kehuskella Suomen eduskunnan naisvaltaisuudella. Mukabalisan johtamassa Ruandan edustajainhuoneessa on näet suurempi osuus naisia kuin minkään muun maan parlamentissa.
Ruanda on pitänyt ykkössijaa jo vuodesta 2003, jolloin maassa järjestettiin ensimmäiset vaalit vuoden 1994 kansanmurhan jälkeen. Vuonna 2008 naisten osuus parlamentissa kohosi ensimmäisenä maana maailmassa yli puoleen, ja viime vuoden vaaleissa ampaistiin jo yli 60 prosentin.
Ruanda on tasa-arvoasioissa muutenkin edistynyt maa: Maailman talousfoorumin julkaiseman Global Gender Gap -raportin mukaan se on jopa maailman kuudenneksi tasa-arvoisin. Raportti pisteyttää maita muun muassa naisten koulutuksen, palkkatason ja poliittisen osallistumisen suhteen.
Naisvallan taustalla ovat osittain kansanmurhan kokemukset. Verenvuodatuksen jälkeen Ruandalle haluttiin luoda perustuslaki, joka vakauttaisi maata ja estäisi etnisen väkivallan. Osana tätä naisten asemaa maan politiikassa vahvistettiin. Perustuslaki takaa naisille vähintään 30 prosentin osuuden alahuoneen paikoista.
Erilaiset kiintiöjärjestelmät ovat muutenkin kasvattaneet suosiotaan eri puolilla maailmaa. Monessa maassa on Ruandan tapaan varattu naisille tietty vähimmäisosuus parlamentin paikoista. Toisissa maissa miesten ja naisten tasaisesta edustuksesta huolehditaan jo ehdokasasettelussa.
Pitkälti kiintiöiden ansiosta maailman parlamentit ovat 2000-luvulla naisistuneet hyvää vauhtia. Kun kaikkien maiden parlamentaarikot lasketaan yhteen, rahtusen vajaa neljäsosa heistä on naisia. Vielä 20 vuotta sitten Ruotsi oli ainoa maa, jossa naiskansanedustajia oli yli 40 prosenttia. Nyt tuon rajapyykin on sivuuttanut 17 valtiota. Listan häntäpäässä on kolme valtiota, joiden parlamenteissa ei ole ainuttakaan naista: Mikronesia, Papua-Uusi-Guinea ja Vanuatu.
Vuosituhannen alussa kärkipaikoilla olivat vuodesta toiseen Pohjoismaat ja Hollanti, joiden keskinäinen järjestys vain vaihteli hieman. Vähä vähältä Afrikan ja Latinalaisen Amerikan maat ovat kuitenkin kirineet listalla ylemmäs. Tanska on enää sijalla 27.
Suomikin ehti jo kertaalleen pudota kymmenen kärjestä, mutta viimekeväisten vaalien tulos nosti meidät sinne takaisin. Kenties Matti Vanhanen ja me kaikki voimme sittenkin olla hieman ylpeitä Suomen eduskunnasta – ja ennen kaikkea suomalaisista äänestäjistä. Meillä kun ei ole käytössä minkäänlaisia kiintiöitä, vaan naisten 47 prosentin osuus on puhtaasti kansan valinta.
