Amazonian sademetsän hälyttävä tilanne on kaikille tuttu. Huomattavasti vähemmälle huomiolle on jäänyt Paraguayn, Argentiinan, Bolivian ja hieman Brasiliankin alueelle levittäytyvä Gran Chaco – Etelä-Amerikan suurin metsäalue heti Amazonian jälkeen.

Monimuotoisessa Chacossa eläviä kotoperäisiä lajeja ovat esimerkiksi vyötiäinen, jaguaari sekä suuri muurahaiskarhu. Aluetta asuttavat myös lukuisat alkuperäiskansat, joista osa elää edelleen tavoittamattomissa. Chacon ainutlaatuista biodiversiteettiä uhkaa kuitenkin sama kohtalo kuin Amazoniaa: metsän katoaminen lihan- ja soijantuotannon tieltä. Chacon tilanne koskettaa myös eurooppalaiskuluttajia, sillä EU tuo 97 prosenttia kuluttamastaan soijasta. 

Saksalaisen Humboldtin yliopiston tutkimuksen mukaan yli puolet Chacon linnuista ja 30 prosenttia kaikista nisäkkäistä tulevat katoamaan seuraavan 10-25 vuoden kuluessa, ellei radikaaleihin suojelutoimiin ryhdytä. Samalla alkuperäiskansojen elämä on vaarassa tuhoutua metsän mukana.

Chacoa on hakattu viljelymaiksi jo vuosikymmenten ajan, mutta viime vuosina hakkuut ovat kiihtyneet. Chacon ilmasto ei sovellu monokulttuuriseen viljelyyn, ja siksi soijankasvatus vaatii geenimuuntelua, suuria määriä kemiallisia lannoitteita sekä tuholaismyrkkyjä. Mighty Earth -järjestön selvityksen mukaan kemikaalit ovat muokanneet Chacoa voimakkaasti jo nyt: vesiväylät ovat saastuneet ja paikalliset yhteisöt ovat kertoneet syntymävikojen, syöpien ja hengitysteiden sairauksien yleistyneen.

Suuryritysten on helppo jatkaa ja laajentaa hakkuita Chacossa, sillä alueen suojeluun ei kohdistu samanlaista globaalia painostusta kuin Amazonian. Paraguaylaisen ympäristöjärjestö Para la Tierran mukaan ensimmäinen askel Gran Chacon pelastamiseksi onkin lisätä metsän kansainvälistä tunnettuutta. Mitä paremmin Chacon tilanne tunnetaan maailmalla, sitä paremmat edellytykset suojelutoimilla on onnistua.

”Gran Chacossa elää todennäköisesti lukemattomia lajeja, joita ei vielä tunneta”, kommentoi Joseph Sarvary, yksi Para la Tierran perustajajäsenistä.

”Jos nykyinen kehitys jatkuu, tuhoutuu lajeja ennen kuin ne ehditään edes löytää.” Sarvary kertoo kuitenkin positiivisesta muutoksesta. Paraguaylaiset nuoret ovat heränneet ympäristön tilaan ja vaativat äänekkäästi Gran Chacon suojelutoimien aloittamista.