Vieras mies tuijotti Zere Asylbekiä Kirgisian pääkaupungin Biškekin torilla. Mies alkoi huutaa ja yritti kiinnittää muidenkin ihmisten huomion aivan kuin lietsoen heitä Asylbekin kimppuun.
Asylbek pakeni bussiin. Hän arveli tietävänsä, mistä oli kyse.
Leipänsä englanninopettajana tienaava Asylbek oli hieman aiemmin julkaissut YouTubessa ystäviensä kanssa kuvaamansa musiikkivideon. Hän laulaa kappaleessa Kyz, ”Tytöt”, tyttöjen oikeudesta päättää elämästään ja olla oma itsensä.
Asylbek esiintyy musiikkivideolla lyhyessä hameessa, violeteissa rintaliiveissä ja mustassa bleiserissä. Osalla ystävistä on perinteiset musliminaisen vaatteet, osalla bikinit.
”Videoni oli tarkoituksellinen provokaatio. Halusin herättää keskustelua vapaudesta ja naisten asemasta koko Kirgisiassa, etenkin maaseudulla. En kuitenkaan osannut odottaa näin suurta huomiota”, Asylbek kertoo reilut puoli vuotta myöhemmin.
Video on saanut melkein 300 000 katsojaa. Se on paljon, kun ottaa huomioon, että suurin osa 6,2 miljoonasta kirgisialaisesta ei käytä nettiä ja laulukielenä on kirgiisi eikä Keski-Aasiassa laajasti puhuttu venäjä.
Asylbek alettiin tunnistaa kadulla. Hän nousi etenkin koulutyttöjen suosioon, mutta sai myös paljon naisvihamielisiä ja ulkonäköään solvaavia kommentteja. Pahimmissa uhattiin leikata hänen päänsä irti. Myös kansainvälinen media kiinnostui tapauksesta.
Tapaan nyt 20-vuotiaan Asylbekin arkiaamuna kahvilassa Biškekin keskustassa. Asylbek on julkaissut ensimmäisen levynsä ja käy keikoilla sekä puhumassa muun muassa nettikiusaamisesta.
Viime syksyn kohu on laantunut, joten Asylbek uskaltaa taas liikkua yksin. Videosta seurannut jupakka kertoo silti paljon Kirgisiassa käynnissä olevasta yhteiskunnallisesta kuohunnasta.
Asylbek edustaa uutta feministi- sukupolvea, joka vaatii, että Kirgisissa alettaisiin puuttua tehokkaammi tasa-arvon ongelmiin.
Nouseva tasa-arvoliike joutuu kuitenkin kamppailemaan vahvistuvien konservatiivisten arvojen kannattajia vastaan. Nämä uskovat, että naisen tärkein tehtävä on yhä perustaa perhe ja palvella aviomiestä.
Neuvostoliitosta vuonna 1991 itsenäistynyttä Kirgisiaa pidetään demokraattisimpana Keski-Aasian maista. Esimerkiksi media saa toimia suhteellisen vapaasti eikä maata johda diktaattori, kuten vaikkapa Uzbekistania ja Turkmenistania. Siksi tasa-arvoasioista uskalletaan keskustella. Siihen on syytäkin, sillä monet tilastot ovat synkkiä.
Lähes 30 prosenttia naisista on kokenut kotiväkivaltaa, mutta iso osa tapauksista ei päädy oikeuteen. Äitiyskuolleisuus on Keski-Aasian korkein. Naisten kidnappaaminen pakkoavioliittoihin, lapsiavioliitot sekä teiniraskaudet ovat yleisiä.
Epätasa-arvon taustalla vaikuttavat syvään juurtuneet käsitykset sukupuolirooleista. Etenkin tytön on aina muistettava suojella omaa ja perheensä kunniaa.
Lähes kenellä tahansa on oikeus huomauttaa tytölle, jos tämä käyttäytyy häpeällisesti, Asylbek kertoo.
”On paljon musiikkivideoita, joilla kirgiisitytöt ovat pukeutuneet lähes kuten minäkin. Minä en kuitenkaan yrittänyt saada ihmisiä pitämään itsestäni. Se koettiin ristiriitaisena, sillä Kirgisiassa tytöt kasvatetaan miellyttämään muita.”
Asylbekin kaltaisia vahvoja nuoria naisia on Kirgisiassa yhä enemmän, mutta monien muiden naisten tilanne on synkempi.
Biškekin keskustan liepeillä sijaitsee naisten kriisikeskus Sezimin toimisto. Keskus tukee sukupuolittuneen väkivallan ja ihmiskaupan uhreja tarjoamalla turvakotipaikkoja ja neuvontaa, avustamalla uhreja oikeudessa sekä lobbaamalla poliitikkoja.
Yhä useampi hakee Sezimiltä apua ja asiakkaita olisi enemmän kuin keskus pystyy ottamaan vastaan, kertoo järjestön johtaja Bubusara Ryskulova, 70.
Tasa-arvoveteraani on seurannut Kirgisian kehitystä pitkään eikä ole kovin optimistinen.
”Neuvostoliiton aikana naisten ja miesten välillä oli jonkinlainen tasa-arvo. Lait olivat tiukat, ja niitä noudatettiin. Neuvostoliiton hajottua Kirgisia ajautui kuitenkin kriisiin ja ihmisistä tuli uskonnollisempia”, hän sanoo.
Neuvostoliiton aikana uskontoa oli vaikea harjoittaa, mutta nyt 80–90 prosenttia kirgisialaisista tunnustaa islamia.
Ryskulovan mukaan perinteiset, konservatiiviset arvot ovat viime vuosina vahvistuneet. Niihin tukeudutaan, sillä elämä Kirgisiassa on epävarmaa. Hallinto on korruptoitunut, koulutuksen taso on laskenut ja elinkeinomahdollisuuksia on vaikea löytää. Noin 650 000 kirgisialaista onkin lähtenyt Venäjälle siirtotyöläiseksi.
On siis helppo haikailla menneitä.
”Sezim on kuulemma pilannut naiset, sillä ennen ei tarvittu ihmisoikeuksia. Sain kirjeen, jossa kysyttiin, miksi minä, vanha nainen, juoksentelen ympäriinsä enkä pysy kotona hoitamassa lastenlapsia. Mutta ei minua sellainen pelota”, Ryskulova hymähtää.
YK:n kehitysohjelman tasa-arvo-asiantuntija Umutai Dauletova, 42, on samaa mieltä konservatiivisten arvojen noususta. Hänen mukaansa este naisten aseman edistymiselle on se, etteivät miehet halua luopua vallastaan.
Tällä hetkellä esimerkiksi Kirgisian paikallispoliitikoista vain noin kymmenen prosenttia on naisia. Osuus on viime vuosina laskenut. Se selittää esimerkiksi sen, miksi kyliin ei saada parempia terveyspalveluita, joilla äitiyskuolemat saataisiin laskuun.
”Naiset eivät ole mukana päättämässä kylien budjeteista. Miehille taas naisten kuolemat eivät ole ongelma. He haluavat mieluummin rakentaa moskeijan.”
Este naisten aseman edistymiselle on se, etteivät miehet halua luopua vallastaan.
Suorapuheinen, toksista maskuliinisuutta, maskuliinisia ammattipäätteitä ja neitsyyden ihannointia kritisoiva Dauletova kuuluu Kirgisian tunnetuimpiin feministeihin. Hänen kaltaistensa aktivistien ansiosta Kirgisiassa on viime vuosina tapahtunut konkreettisia parannuksia.
Esimerkiksi pakko- ja lapsiavioliittoja koskevia lakeja on kiristetty. Uudistettu kotiväkivallan vastainen laki velvoittaa suojelemaan uhreja ja panee tekijät sovitusohjelmaan.
Sezimin lobbaus taas on edesauttanut sitä, että Kirgisian kasinot ja vedonlyöntitoimistot on onnistuttu sulkemaan. Uhkapelaamisen aiheuttamat ongelmat ovat monien perheväkivaltatapausten taustalla.
Bubusara Ryskulova kertoo myös parin vuoden takaisesta historiallisesta oikeusjutusta, jossa Sezim oli mukana. Siinä väkivaltainen aviomies sai tuomion vaimonsa itsemurhan takia.
Dauletova pelkää silti, että monet tasa-arvoaktivistit elävät edistysmielisten pääkaupunkilaisten kuplassa.
Hän itse sai viime keväänä konservatiivien vihat päälleen, koska naistenpäivän marsseille sai osallistua myös sateenkaariväestön edustajia.
Luutuneet asenteet turhauttavat.
”Minulla on kolme lasta. Koululaisten vanhempien WhatsApp-ryhmässä minua pidetään omituisena, koska mielestäni poikien ei pidä antaa naistenpäivänä tytöille kukkia ja kantaa heidän laukkujaan. Feministinä olo on kidutusta läpi elämän”, hän huokaa.
Epätasa-arvon taustalla vaikuttavat sukupuoliroolit. Etenkin
tytön on aina muistettava suojella omaa ja perheensä kunniaa.
Kirgisian muutoksesta kertoo kuitenkin myös se, että kun räikeitä väärinkäytöksiä tapahtuu, niistä pitävät meteliä muutkin kuin vain radikaalit tasa-arvoaktivistit.
Viime vuonna nuori mies kaappasi 20-vuotiaan Burulai Turdaalyn ja yritti pakottaa tämän naimisiin kanssaan. Poliisi sai heidät kiinni, mutta kun mies jätettiin poliisiasemalla kahden kesken uhrinsa kanssa, hän puukotti naisen kuoliaaksi. Tapaus johti vilkkaaseen julkiseen keskusteluun, mielenosoituksiin ja viranomaisten irtisanomisiin.
Ilmassa on siis muutoksen tuulia. Sitä mieltä on myös laulaja Zere Asylbek, joka haaveilee siitä, että jonain päivänä Kirgisia olisi kuin Suomi.
”Kävin Jyväskylässä opiskelijoiden vapaaehtoisjärjestön kautta pari vuotta sitten. Olin lähes järkyttynyt, kun näin eron! Suomessa ei ole mitään paineita eikä kukaan välitä, miltä näytät tai mitä teet. Täällä kaikki välittävät. Mietin, mitä me oikein teemme väärin.”
