Kuljen pohjoiskolumbialaisen Santa Martan rantakaupungin historiallisessa keskustassa, kun eteeni kadulla levittäytyy pitkä rivi käsityöläisiä. Kumarrun tutkimaan lähempää yhden artesaanin myymiä tuotteita: pastellinsävyisiä punottuja kukkaroita ja laukkuja.
Otan käteeni roosan värisen kukkaron ja huomaan, että sen valmistusmateriaalina on käytetty rahaa – kymmenen bolivarin seteleitä. Pilo-niminen venezuelalaismies kertoo tekevänsä yhtä pientä kukkaroa seitsemän tuntia. Kukkaron hinta on 20 000 pesoa, viitisen euroa.
Pilo on 47-vuotias ja saapunut Kolumbiaan vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa noin vuosi sitten. Naapurimaassa Venezuelassa ei enää voinut elää. Nyt hän punoo kukkaroita ja laukkuja bolivarin seteleistä. Hyperinflaatio on vienyt hänen kotimaansa valuutalta arvon.
”Teimme aiemmin näitä kukkaroita muovista, nahasta ja luonnonmateriaalista. Nyt materiaalina ovat setelit.”
Tähän tuotteeseen konkretisoituu hyytävällä tavalla Venezuelan tilanne.