Kolumbian rauha näyttää olevan uhattuna pahemmin kuin kertaakaan vuonna 2016 solmitun rauhansopimuksen jälkeen. Maa on edelleen rauhaton ja kahtia jakautunut. Poliittinen tilanne on äärimmäisen jännittynyt vajaa vuosi sitten virkaansa astuneen presidentti Iván Duque Márquezin politiikan myötä. Maansisäisiä pakolaisia on entistä enemmän ja ihmisoikeusaktivistien ja kylänjohtajien murhat ovat lisääntyneet.
Väkivallan takana ovat lukuisat puolisotilaalliset joukot, sissiryhmät ja armeija. Toukokuussa New York Times teki paljastusjutun siitä, kuinka Kolumbian armeija on vaatinut sotilaitaan kasvattamaan tapettavien, vangittavien tai antautuvien rikollisten ja puolisotilaallisten joukkojen jäsenten määrää, mikä on johtanut summittaisiin teloituksiin. Jutun julkaisemisen jälkeen sen kirjoittaneen toimittajan oli pakko lähteä maasta.
”Kolumbiassa rauha on nyt vaakalaudalla. Tämä on selvästi vaikein hetki koko rauhan aikana. Entisiä sissejä houkutellaan tarttumaan taas aseisiin – mutta on myös niitä, jotka muistuttavat, että niin ei missään nimessä kannata tehdä, vaan suojella rauhaa”, kertoo Lähetysseuran kolumbialaisen kumppanikirkon hankejohtaja, pastori John Hernandez Suomen-vierailullaan.
Kolumbian luterilaisessa kirkossa työskentelevä Hernandez tietää mistä puhuu. Hän vetää Kolumbiassa rauhan ja sovinnontyön hanketta, jonka tavoitteena on mahdollistaa entisten sissien ja kyläläisten rauhallinen rinnakkaiselo samoissa yhteisöissä.
Kirkko tukee kolmea Antioquian alueen yhteisöä, joissa paikalliset kyläläiset ja vasemmistolaisen sissiryhmä FARCin entiset taistelijat opettelevat elämään yhdessä. Mukana on kaikkiaan kolmesataa perhettä. Kirkon vetämissä työpajoissa on käsitelty muun muassa sovinnontekoa ja anteeksiantoa.
”Paikallisilla ei ole lainkaan luottamusta hallintoon, mutta kirkkoon sen sijaan luotetaan. Kirkon rooli on lisätä ihmisten välistä luottamusta, auttaa eteenpäin rauhan tiellä ja rakentaa toivoa. Kirkon ansiosta ihmiset tietävät, että heillä on tukea ja visio paremmasta tulevaisuudesta”, Hernandez kertoo.
San Jose de Leonin kylässä työ on onnistunut poikkeuksellisen hyvin: entisten sissien ja kyläläisten yhteiselo sujuu rauhallisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä. Aseistaan luopuneet entiset taistelijat ovat ostaneet itselleen maata, perustaneet kalankasvattamon, rakentaneet teitä ja päättävät asioista kyläläisten kanssa yhteisissä kokouksissa.
”Entiset taistelijat ovat osoittautuneet työteliäiksi ja se on auttanut kyläläisiä hyväksymään heidät osaksi yhteisöä. Koko kylä on esimerkki siitä, että entiset sissit ja kyläläiset pystyvät elämään yhdessä. Ongelma on, että monessa paikassa sissit ovat tyhjän päällä eivätkä ole saaneet hallituksen lupaamaa maata päästäkseen elämän alkuun. Silloin on myös vaara, että aseisiin tartutaan uudelleen”, sanoo Lähetysseuran Latinalaisen Amerikan aluepäällikkö Arja Koskinen.