Maailma kylässä -festivaali täyttää perinteiseen tapaan Helsingin Kaisaniemen kulttuurien kirjolla toukokuun lopussa. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna jo 20. kertaa. Miten järjestöväki päätyi järjestämään vuosittain yli 80 000 kävijää tavoittavaa festivaalia?
Pohja tapahtumalle luotiin jo vuonna 1986, kun Vaasan Kehitysmaaseura käynnisti kansalaisjärjestöjen toimintaa esittelevän Mahdollisuuksien tori -tapahtuman, joka sittemmin levisi ympäri Suomen.
Idea Helsingin tapahtuman laajentamisesta ilmaiskonsertteja tarjoavaksi festivaaliksi tuli kulttuurituottaja Sampo Laurikaiselta. Mahdollisuuksien tori -tapahtumia koordinoinut Kehitysyhteistyön palvelukeskus ryhtyi tapahtuman taustaorganisaatioksi.
”Järjestöt tarvitsivat työlleen ja sanomalleen foorumia, joka tavoittaisi myös tavalliset helsinkiläiset”, kertoo Folke Sundman, joka työskenteli Kepan toiminnanjohtajana vuosina 1986–2003.
Ensimmäisellä festivaalilla vuonna 1995 esiintyivät muun muassa nuoret lupaukset The Rasmus ja Ultra Bra. Kertaluontoiseksi tarkoitettu festivaali saavutti heti suuren suosion. Sundmanin mukaan syy on yksinkertainen.
”Sen lisäksi, että festivaali tarjoaa elämyksiä, se vaikuttaa ihmisten ajatteluun ja käyttäytymiseen. Ihmisillä oli ja on tarve saada tietoa ja laajentaa käsitystään maailman menosta.”
Maailma kylässä järjestettiin aluksi joka toinen vuosi. Vuonna 2005 festivaali kasvoi jokavuotiseksi ja kaksipäiväiseksi. Perusajatuksena on yhä toimia kansalaisyhteiskunnan äänenä ja nostaa esiin ajankohtaisia kehityskysymyksiä.
Maailma kylässä -festivaali järjestetään Kaisaniemen puistossa 25.–26.5.2019. Festivaalin tuottaa 300 kansalaisjärjestön kattojärjestö Fingo, joka kustantaa myös Maailman Kuvalehteä.