Maatalous vie puolet maasta

Teksti: Juha Mäkinen
Julkaistu: 3.2.2020

Jos avaruusoliot laskeutuisivat sattumanvaraiseen paikkaan maapallolla, olisi varsin todennäköistä, että he saapuisivat pellolle tai laidunmaalle. Ihmiskunta on näet valjastanut puolet maapallon viljelykelpoisista maa-alueista maatalouden käyttöön. Toiseen puoliskoon mahtuvat esimerkiksi kaikki maailman jäljellä olevat metsät (37 %) ja pensaikot (11 %).

Metsien raivaaminen maatalouden tieltä on ollut globaalisti yksi merkittävimpiä luonnon monimuotoisuutta heikentäneitä tekijöitä. Sadan viime vuoden aikana maatalouskäyttöön on otettu kaksi miljardia hehtaaria lisää.

Maatalous on tietysti välttämätontä, sillä ilman ruokaa on paha tehdä mitään muutakaan. Ympäristön näkökulmasta ongelmallista onkin nimenomaan lihan ja maidon tuotanto. Eläinkunnan tuotteilla katetaan vain vähemmistö – vajaa viidesosa kaloreista ja 37 prosenttia proteiineista – ihmiskunnan ravinnontarpeesta, mutta niitä varten on varattu jopa 77 prosenttia, lähes neljä viidesosaa, maatalousmaasta.

Maapallon pinta-ala: 19% aavikoita ja joutomaita, 10% jäätiköitä, 71% viljelykelpoista maata (joista 50% maatalouskäytössä). Viljelykelpoisesta maasta maatalouskäytössä olevaa: 23% ruokakasvien viljelyyn, 77% eläintuotannon käytössä

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

Nyt kun olet täällä...

Disconostalgiaa ja ilakoivaa improvisaatiota

Maat eroavat paljon siinä, millaista valtaa presidentti käyttää – ”Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema”

Kenialainen transaktivisti Letoya Johnstone on kokenut väkivaltaa ja hautonut itsetuhoa – Ja tehnyt muodista itselleen paikan, jossa voi pitää meteliä: ”Kauneus on kauneinta, kun se ei ole itsestäänselvää”