Ni hao! Hola! Hello! Jos osaat nämä kolme tervehdystä, pystyt tervehtimään lähes neljännestä maapallon väestöstä heidän äidinkielellään. Mainio startti maailmankansalaisuudelle!
Maailmassa puhutaan arvioiden mukaan noin 7 000 kieltä. Tässä lähteenä käytetty Ethnologue-tietokanta tuntee tarkalleen 7 111 kieltä. Niistä lähes 3 000 on uhanalaisia kieliä, joita uhkaa katoaminen.
Mandariinikiinaa eivät nämä huolet koske. Sitä puhuu äidinkielenään yli 900 miljoonaa ihmistä. Luku on selvästi pienempi kuin Kiinan väkiluku, sillä Kiinassa puhutaan useita muitakin kieliä, kuten wu-kiinaa ja kantoninkiinaa.
Mandariinikiina on kuitenkin kansallinen kieli. Vaikka se on yksi YK:n virallisista kielistä, sillä ei ole vastaavaa kansainvälistä asemaa kuin englannilla.
Englanti onkin selvästi puhutuin kieli, jos tarkastellaan äidinkielisten lisäksi sitä, kuinka moni osaa sitä vieraana kielenä. Tarkkaa lukumäärää englannin osaajista on mahdoton esittää, mutta arviot vaihtelevat runsaasta miljardista kahteen miljardiin. Auttavaa kielitaitoa on tietysti vielä useammalla.
Englannin asema maailmankielenä vaikuttaa tällä hetkellä horjumattomalta, mutta pitkällä aikavälillä asiat voivat muuttua. Vielä 1900-luvun alussa diplomatian kieli oli ranska. Englannin nousu alkoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen, ja 1900-luvun jälkipuoliskolla angloamerikkalainen populaarikulttuuri levitti englannin ilosanomaa.
Suomea puhuu alle promille maapallon väestöstä, mutta se on hyvin elinvoimainen kieli.
Kielitieteen haasteisiin kuuluu kielen ja murteen erottelu, joka ei aina ole yksiselitteistä. Esimerkiksi arabian kielestä on lukuisia variantteja, jonka puhujia on runsaat 300 miljoonaa. Mikäli ne kaikki lasketaan yhdeksi kieleksi, arabia on maailman viidenneksi puhutuin kieli. Ethnologue kuitenkin tulkitsee arabian variantit eri kieliksi. Siksi viidennellä sijalla on Bangladeshissa puhuttu bengali.
Maailman suurimpien kielten joukossa on paljon sellaisiakin, joita ei Suomessa juuri tunneta. Kymmenet miljoonat ihmiset puhuvat esimerkiksi marathia, telugua, kannadaa ja orijaa, Intian alueellisia kieliä.
Suomea puhuu alle promille maapallon väestöstä, mutta se on hyvin elinvoimainen kieli. Asema vauraan valtion toisena kansalliskielenä tarkoittaa institutionaalista turvaa: suomea käytetään koulutuksessa, hallinnossa ja liike-elämässä. Suomeksi julkaistaan myös runsaasti kirjallisuutta ja lehtiä – kuten tämä lukemasi Maailman Kuvalehti.