Kun Pauliina Lius, 28, lähtee aamulla kotoa, hän tietää varautua monenlaisiin kohtaamisiin: aamupäivä saattaa kulua polvisuojien, kypärien ja rullaluistinten keskellä Jam in the Box -liikkeessä, iltapäivä taas seksuaalineuvonnan asiakkaan kanssa. Illalla jalkaan sujahtavat usein vielä omatkin luistimet. Päivien kulkua ohjaa kuitenkin yhteinen sävel: kontaktin ottaminen erilaisiin kehoihin.
Heittäytymisen puutteesta häntä ei voi syyttää: Lius kuvailee sukeltaneensa roller derbyn maailmassa “suoraan syvään päätyyn”. Rakkaus lajiin syttyi ensikosketuksesta, ja viimeiset viisi vuotta Lius on antanut lajille ison osan elämästään.
Roller derby on täyskontaktilaji, jota pelataan nelipyöräisillä rullaluistimilla. Pelissä liikutaan ovaalinmuotoisella radalla, ja pisteitä saa vastustajien puolustajien ohittamisesta. Myös taklaukset ovat olennainen osa peliä.
“Olemme ylpeitä, miten moninainen joukko lajia harrastaa. Sellaista näkee harvoin urheilumaailmassa.”
Amerikassa alkunsa saanut laji oli ensin mellakkahenkinen naisten show-laji. Alun perin kyse oli vastaiskusta: haluttiin kyseenalaistaa oletus siitä, että kontaktilajit ovat vain miehiä varten. Nykyään roller derby on vakavasti otettavaa urheilua, jota harrastetaan kilpatasolla asti.
“Kyseessä on äärettömän kehollinen laji”, Lius kuvailee. “Kiehtovinta roller derbyssä on se, että kaikenlaisille kehoille pyritään löytämään oma paikkansa sekä pelissä että harrastajien yhteisössä.”
Parasta lajissa onkin monelle se, että omaa kehoa pääsee käyttämään täydellä teholla, turvallisessa ilmapiirissä. Iskuja annetaan ja otetaan vastaan hyvässä hengessä. Lius itse pelasi viime kauden Kallio Rolling Rainbow -joukkueessa.
Ennen kaikkea kyseessä on laji, joka pyrkii luomaan oikeudenmukaisempaa ja tiedostavampaa urheilukulttuuria.
“Olemme ylpeitä, miten moninainen joukko lajia harrastaa. Sellaista näkee harvoin urheilumaailmassa.”
Verkkosukahousut, voimakas ehostautuminen, tatuoinnit ja värikkäät hiukset. Näistä tunnuspiirteistä moni roller derbyn tietää. Tietynlainen estetiikka olikin pitkään oleellinen osa lajia, ja osin se näkyy vieläkin. Lius kuitenkin korostaa, että harrastajien keskuudessa ulkonäön korostamisesta haluttaisiin jo päästä yli.
“Tuntuu, että jos urheilijan sukupuoli on joku muu kuin mies, hänet nostetaan esiin aina ulkonäkö edellä.”
On totta, että urheilumaailmaa esitetään edelleen hyvin maskuliiniseen ja miesvoittoiseen sävyyn. Tästä kielivät toisaalta median esitystavat, toisaalta palkkaerot sukupuolten välillä – ja se, ettei naisjoukkueiden menestymistä juhlita samassa mittakaavassa kuin miesten.
Muutosta on kuitenkin havaittavissa. Tarvitaan kuitenkin isoja rakenteellisia muutoksia, samoin mediakuvaston monipuolistumista.
“Tiedostamme, että laji on Suomessa kovin valkoinen ja keskiluokkainen. Yksi iso esteettömyyskysymys on, miten kallista lajin harrastaminen on.”
Roller Derbyn barrikadeille asteleva, kapinahenkeä haviseva historia on monessa suhteessa läsnä edelleen; laji on kantaaottava ja voimakkaan feministinen. Viime vuosina on noussut esiin erityisesti queer-näkökulma.
“Meille on tärkeää, ettei puhuta vain naisista. Jokainen on tervetullut sukupuolestaan riippumatta, huolimatta tai juuri sen vuoksi!”
Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovatkin lajin parissa näkyvästi edustettuina. Tätä lienee helpottanut se, että laji uskaltaa ottaa kantaa ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden kysymyksiin.
“Usein yhteisöt voivat hiljaisella syrjinnän ja epäoikeudenmukaisten rakenteiden hyväksynnällään sulkea ulos ihmisiä, jotka kokevat olonsa epämukavaksi yhteiskunnan normeissa ja tiukoissa oletuksissa”, Lius kuvailee.
Vaikka roller derby toimii esimerkkinä ja usein myös edelläkävijänä, ei kasvu ja kehitys ole aina kivutonta. Taannoin Suomen urheilun eettinen keskus SUEKin tekemässä luistelulajien kiusaamistutkimuksessa paljastui, että kiusaamista ilmenee myös roller derbyssä.
Myös toinen asia puhututtaa.
“Tiedostamme, että laji on Suomessa kovin valkoinen ja keskiluokkainen. Yksi iso esteettömyyskysymys on, miten kallista lajin harrastaminen on.”
Avointa, tiivistä kontaktia vaatii myös seksuaalineuvojan työ, jota Lius on tehnyt reilun vuoden. Syyskuussa hän aikoo syventää osaamistaan ja aloittaa seksuaaliterapeutin opinnot.
Seksuaalineuvojana työskennellessään Lius inspiroituu siitä, miten seksuaalisuus liittyy osaksi ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden kokonaisuutta.
“Seksuaalisuus on hurjan kokonaisvaltaista. Se on aivan oleellinen osa ihmisyyttä ja ihmisenä olemista.”
Seksuaalisuudessa on kysymys monesta asiasta: esimerkiksi siitä, miten ilmaisee itseään, miten oma keho koetaan ja millaista nautintoa keho pystyy tuottamaan.
Vaikka kutsumusammatti on selvä, ei seksuaalineuvojan töitä ole helppo saada. Onneksi matkan varrella on ollut hyviä sattumia: muutama vuosi sitten Lius päätyi ostamaan tutultaan Suomen ainoan roller derby -kaupan, Jam in the Boxin.
“Olen ollut onnekkaassa ja etuoikeutetussa asemassa voidessani pyörittää kauppaa ja tehdä siinä sivussa seksuaalineuvojan töitä.”
Syvä pääty houkuttaa, tässäkin asiassa. Lius toivoo, että jossain vaiheessa opinnot jatkuisivat vielä seksuaaliterapeutin tutkintoakin syvemmälle: hän haluaisi opiskella traumapsykoterapeutiksi. Lius on erityisen kiinnostunut trauma informed sexual counseling -lähestymistavasta, jossa ihmisen kokemat traumat otetaan huomioon.
Miltä ihmisten seksuaalinen hyvinvointi sitten näyttää 2020-luvun Suomessa?
Paremmalta kuin ennen, Lius vastaa.
“Seksuaalisuudesta puhutaan enemmän, ja paljon moninaisemmin. Nyt se on alkanut näkyä mediassakin.”
Matkaa on kuitenkin kuljettavana, ja esimerkiksi naistenlehdissä korostuu edelleen varsin yksiulotteinen näkökulma. Heteroparien yhdyntää korostavat orgasmivinkit pitävät mediatilaa hallussaan.
Myös koulujen opintosuunnitelmassa seksuaalisuus sisällytetään opintoihin paremmin. Silti se, millaista seksuaalikasvatusta nuori saa, on kiinni siitä, millä paikkakunnalla ollaan, millainen johto koulussa on ja mitkä ovat opettajan henkilökohtaiset valmiudet.
“Onneksi on paljon sellaisiakin opettajia, jotka tekevät erinomaista seksuaalikasvatustyötä.”
Oman missionsa Lius näkee kirkkaasti: nostaa esiin seksuaalisuuden ja sukupuolen moniulotteisuuden. Erilaisten ihmisten edustus on oleellista myös seksologian kentällä; moninaisuutta olisi tärkeää olla paitsi asiakkaiden, myös alan ammattilaisten keskuudessa.
”On valtava rikkaus tunnistaa, että juuri sinun kehosi on sopiva – hyvä ja ihana juuri sellaisena kuin se on.”
Ennen kaikkea Lius toivoo, että yhdyntäkeskeisestä seksuaalikasvatuksesta ja -kuvastosta kasvettaisiin jo ulos.
“Seksuaalisuus tulisi nähdä asiana, joka näyttäytyy hyvin eri tavoin eri ihmisillä. Se on osa meitä kaikkia, sen lukemattomissa eri ilmenemismuodoissa. Kaikille seksuaalisuuden toteuttaminen ei ole yhtä kuin seksin harrastaminen.”
Kun Lius siirtyy Jam in the Boxista seksuaalineuvojan rooliinsa ja sujahtaa sitten roller derby -radalle, hän näkee elämänsä halki juoksevan punaisen langan.
“Näen ihmiset kokonaisuuksina, seksuaalisina olentoina. Uskon, että seksuaalisuuden näkeminen ihmisessä on aina voimavara.”
Roller derbyn maailmasta hän ammentaa ennen kaikkea rohkeutta puhua asioista ääneen, niiden oikeilla nimellä. Kehollisessa lajissa kaikenlaiset vartalot pääsevät arvoonsa, ja jokaiselle pyritään löytämään oma paikkansa. On sellaisiakin kehoja, joille rullaluistelu ei ole mahdollista, mutta paikka voi löytyä myös esimerkiksi tuomarin tai vapaaehtoisen tehtävästä.
“On valtava rikkaus tunnistaa, että juuri sinun kehosi on sopiva – hyvä ja ihana juuri sellaisena kuin se on.”
Miten yhtä rakentava, avoin ja yhdenvertainen ilmapiiri voisi levitä koko yhteiskuntaan? Lius uskoo, että muutoksen mahdollisuus piilee tässä: kokonaisvaltaisessa, täydessä kontaktissa.
Kuka?
Pauliina ”Pale” Lius
Syntynyt 1991 Toijalassa
Asuu Helsingin Herttoniemessä
Perhe on laaja ja käsittää lähipiirin ja ystävien yhteisön
Salainen perhe ystävien koirien kanssa
Toimii seksuaalineuvojana Sinuiksi-palvelussa, lisäksi roller derby -kauppa Jam in the Boxin omistaja
Pelasi viime kauden Kallio Rolling Rainbow -joukkueessa
Missio seksuaalisuuden moninaisuuden esiin nostaminen, jotta se voitaisiin nähdä osana ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielenterveyttä