Artikkelikuva
Euroopan perusoikeusviraston tutkimuksen mukaan joka kolmas afrikkalaistaustainen eurooppalainen on kokenut rasistista häirintää viime vuosien aikana.

Rasismi on arkipäivää myös Euroopassa

Afrikkalaistaustaiset ihmiset kokevat Euroopassa paljon rasismia. Suomessa tilanne on erityisen karu.

Vaikka Yhdysvaltojen rasismi on ollut otsikoissa, eurooppalaisilla ei ole varaa osoitella sormella rapakon taakse. 

Euroopan perusoikeusviraston vuonna 2019 julkaiseman tutkimuksen mukaan noin joka kolmas afrikkalaistaustainen eurooppalainen oli kokenut rasistista häirintää tutkimusta edeltävän viiden vuoden aikana. Tutkimuksessa mukana olleet maat olivat Suomi, Itävalta, Italia, Tanska, Ranska, Saksa, Irlanti, Luxemburg, Malta, Portugali, Ruotsi ja Britannia. 

Suomi sijoittui vertailussa vihoviimeiselle sijalle. Suomessa rasistista häirintää raportoi kokeneensa vastaajista peräti 63 prosenttia, kun vastaava luku esimerkiksi Maltassa oli 20.

Suomen tilanteen karuutta tukee myös yhdenvertaisuusvaltuutetun tämän vuoden kesäkuussa julkaisema selvitys, jonka mukaan 67 prosenttia afrikkalaistaustaisista vastaajista oli kokenut Suomessa syrjintää koulutuksessa ja 61 prosenttia työelämässä. 

Rasismi näkyy häirinnän lisäksi asenteina. Euroopan komission vuonna 2015 tekemän kyselytutkimuksen mukaan vain noin 64 prosenttia eurooppalaisista hyväksyisi lapselleen tummaihoisen kumppanin. Muslimin hyväksyisi vain noin puolet vastaajista.

Grafiikka, joka kertoo yleisimmin koetut rasistisen häirinnän muodot: 22 prosenttia loukkaavia sanattomia eleitä, 21 prosenttia loukkaavia tai uhkaavia kommentteja, 8 prosenttia väkivallan uhkaa.
Yleisimmin koetut rasistisen häirinnän muodot. Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)
Graafi koetun rasistisen häirinnän yleisyydestä eri Euroopan maissa. Suomi on listan kärjessä 63 prosentilla. Keskiarvo on 30 prosenttia.
Koetun rasistisen häirinnän yleisyys viiden kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Lähde: Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA)

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Olet nyt varjossa ""staging"". Poistu