Levy. Vielä joskus haluaisin taivaltaa Santiago de Compostelaan. Astua katedraaliin ja tutkia Pórtico de Glorian kuuluisaa kuvaa menneistä kuninkaista sylissään organistrum. Samainen peli, kampiliira, soi nyt tuhat vuotta myöhemmin Xabier Diazin visioimalla uutuuslevyllä. Siitä saisi matkaseuraa.
Galician kansanmusiikissa kampiliira on vain yksi rikkauksista. Kenties kallisarvoisinta on sielukas mutta maanläheinen laulu. Se sointuu tälläkin levyllä kauniisti – ilmatilaa jää tarpeeksi, kun siitä on kilpailemassa vain lyömäsoittimia tamburiinien johdolla. Instrumentalistien vuoro tulee välikkeissä, ja miten he tilaisuutensa käyttävätkään!
Levyllä säveltäjä, laulusolisti Xabier Diaz yhdistää voimansa lauluyhtye Adufeiras de Salitren kanssa. Ikiaikaiseen galicialaiseen tapaan kuoro toimii rytmiryhmänä. Albumin hienoimpia leikkauksia on siirtymä taivaallisen hymnin tunnelmasta poskettoman svengaavaan numeroon. Salaperäisyys ja mutkattomuus, perinteen ymmärrys ja nerokkaat sovitukset, kaikki kulkevat luontevasti rinnakkain. Helmi levyksi!