1. Mikä on olennaisinta huomioida, kun matkustaa maata pitkin?
Toisin kuin lentäessä, maata pitkin matkatessa on usein kyse pitkistä matkaketjusta, joiden hahmottaminen ja kasassa pitäminen on tärkeää.
2. Miksi on tärkeää, että jokainen miettisi omia matkustustapojaan?
Liikkuminen on suomalaisten arjen yksi suurimmista päästölähteistä ja lentäminen eniten ilmastoa kuormittava liikkumisen muoto. Yhdenkin lennon väliin jättämisellä voi vaikuttaa paljon henkilökohtaiseen hiilijalanjälkeen.
3. Minkä helpon muutoksen matkustamisessa kaikki voisivat tehdä?
Ne, joilla on tapana lentää, voisivat korvata kokeeksi jonkun pitkän lennon matkustamalla maitse. Kokemus olisi opettava ja hyödyllinen. Ihmiset näkisivät, että maata pitkin matkustaminen on mahdollista ja toivottavasti myös sen, ettei se ole niin hankalaa ja monimutkaista.
4. Millaisia vinkkejä antaisit henkilölle, joka on päättänyt lopettaa lentämisen?
Mieti tarkkaan, mitkä ovat järkeviä reittejä ja yhteyksiä. Mieti myös, mitä teet, jos joku osa matkaketjussa pettää. Kevyesti pakkaaminen helpottaa paljon liikkumista välineestä toiseen.
Kaikki ilmastoystävällisiä matkavalintoja tekevät voisivat jakaa kokemuksiaan somessa. Näin useammat näkisivät, että tällainenkin vaihtoehto on.
5. Miksi junalippujen ostaminen rajojen yli on vaikeampaa kuin lentolippujen?
Junaliikenne on ollut pitkään kansallisten operaattorien hallinnassa. Eli VR:n kaltaiset firmat hallitsevat lähes jokaisessa EU-maassa. Näille kansallisille operaattoreille ei ole ollut tarpeeksi kannattavia kannustimia avata omia aikataulu- ja lipunmyyntijärjestelmiään ulkopuolisille.
6. Mitä muutoksia voidaan tehdä, että maata pitkin matkustaminen yleistyisi?
Kansainvälisten lentolippujen hinnasta ei makseta arvonlisäveroa, eikä lentokerosiinista makseta polttoaineveroa. Näiden verotukien ansiosta lentoliikenne on suhteessa halvempaa verrattuna maitse matkustamiseen. Kilpailutilanne täytyisi tasoittaa ja saada reilummaksi.
Euroopan liikennejärjestelmässä on pullonkauloja esimerkiksi infrastruktuurissa. Jo olemassa olevia ratoja tulisi hyödyntää paremmin ja suunnitella yhteyksiä maiden välillä niin, että muodostuu eurooppalaisia kokonaisuuksia.
7. Mitä ongelmia mahdollisiin muutoksiin liittyy?
Kaikkia päätöksiä, joilla yritetään puuttua lentoliikenteen etuoikeuksiin, vastustetaan aktiivisesti. Meillä on myös hidas päätöksentekojärjestelmä eivätkä tekniset kysymykset ole helppoja ratkaista. Suurin jarru on kuitenkin nykyisistä etuoikeuksista nauttivien tahojen poliittinen vastarinta.
8. Millaisia poliittisia toimia haluaisit nähdä asian edistämiseksi?
Pitäisi ottaa vakavammin ne lentoliikenteen päästöt, jotka eivät näy Suomen tai EU:n tilastoissa. Lentäessä EU:n sisällä päästöt kuuluvat EU:n päästökauppaan. EU:n rajojen ulkopuolelle lentäessä päästöt ovat poissa silmistä ja mielestä, vaikkeivät ne mihinkään katoa. Lentokoneiden muodostamat tiivistymisvanat kiihdyttävät ilmaston kuumenemista. Koska ne eivät ole hiilidioksidia, niitä ei huomioida EU:n päästökaupassa. Näihin haittoihin tulisi puuttua.
9. Mikä on viestisi niille poliitikoille ja yritysmaailman edustajille, jotka julistavat, että pandemian jälkeen nähdään lomalentobuumi?
Poliitikkojen tehtävä olisi muuttaa yhteiskunnan pelisääntöjä niin, että ilmastoa säästävä matkustaminen olisi halvempaa ja houkuttelevampaa. Olisi hyvä käyttää tätä taukoa hyväksi ja rakentaa tulevaisuuden kestävää järjestelmää ja kulttuuria.
10. Miltä näyttää maata pitkin matkustamisen tulevaisuus?
Pitkällä aikavälillä maata pitkin matkustaminen varmasti yleistyy, siitä oli merkkejä jo ennen pandemiaa. Yöjunayhteyksiä on alettu uudelleenrakentaa ja moni maa on suunnitellut junayhteyksien rakentamista ja kunnossapitoa.
Jos konkreettisia päätöksiä saadaan tehtyä, väittäisin, että maitse matkustamisen on mahdollista nousta tasavertaisemmaksi vaihtoehdoksi.