Kuluttaja voi valinnoillaan muuttaa maailmaa.

Kuluttajan valinnoilla on merkitystä. Kuitenkaan vastuu ihmisoikeuksien toteutumisesta (yritysten toimitusketjuissa) ei kuulu kuluttajalle, vaan yrityksille ja valtioille. Kuluttaja voi vaikuttaa myös sääntelyyn, joka koskee yritysten vastuullisuutta.

Yrityksillä on merkittävä yhteiskunnallinen rooli.

Kyllä. Yritykset tuottavat tärkeitä palveluja. Ne myös työllistävät ja maksavat veroja, joilla rahoitetaan yhteiskunnallisia hyvinvointipalveluja. Yritystoiminnalla voi kuitenkin olla myös haitallisia vaikutuksia, jos yritys ei huolehdi ihmisoikeuksista tai ota huomioon ympäristö- ja ilmastokysymyksiä.

Yritysvastuu toteutuu vain sitovalla lainsäädännöllä.

On selvää, että sitovaa sääntelyä tarvitaan. Tällä hetkellä ihmisoikeuksia polkemalla ja ympäristöä pilaamalla on mahdollista saada epäreilua kilpailuetua, joten niin myös tehdään. EU:ssa ja kansallisella tasolla työstetään parhaillaan yritysvastuulakia, sillä yritysten vapaaehtoisuuteen perustuvat sääntelykeinot eivät ole olleet riittäviä.

Suomalaiset yritykset ovat keskimääräistä vastuullisempia.

Väitteelle ei ole perusteita. Finnwatchin ja muiden järjestöjen tutkimukset osoittavat, että monella suomalaisella yrityksellä on vielä paljon tehtävää vastuullisuudessa. Lisäksi tämän vuoden tammikuussa julkaistiin Valtioneuvoston teettämä selvitys, jonka mukaan suomalaiset yritykset eivät erotu kansainvälisessä vertailussa selkeästi edukseen, mitä ihmisoikeuksiin tulee.

Viherpesua harrastavat etenkin ne yritykset, jotka tekevät ympäristölle eniten hallaa.

Ei välttämättä. Monet yritykset näkevät vastuullisuuden edelleen markkinointikeinona. Siksi monen yrityksen vastuullisuusviestintä saattaa johtaa harhaan riippumatta siitä, millaiset yrityksen vaikutukset oikeasti ovat ympäristölle tai ihmisoikeuksille.

Tulevaisuudessa viherpesu tulee lisääntymään.

Haluaisin väittää vastaan. Yritysvastuulain lisäksi kehitteillä on myös sääntelyä EU-tasolla liittyen yritysten vastuullisuusraportointiin. Uskon, että nämä toimet tulevat johtamaan siihen, ettei viherpesu lisäänny, vaan yritysten vastuullisuusviestintä kehittyisi avoimempaan ja konkreettisempaan suuntaan.

Jos yritykset maksaisivat veronsa, ilmastonmuutoksen torjunta ottaisi ison harppauksen eteenpäin.
Verolainsäädännössä on porsaanreikiä, jotka mahdollistavat yritysten aggressiivisen verosuunnittelun. Kun porsaanreiät tukitaan, saadaan lisää verotuloja, jotka voidaan käyttää ilmastokriisin torjuntaan ja oikeudenmukaisen siirtymän tukemiseen niin kansallisesti kuin globaalisti.