Euroopan unionilla on tärkeä tehtävä maailmassa, koska se on historiallisesti sitoutunut ja tukenut ihmisoikeuksia.
Näin sanoo Mandeep Tiwana, kansainvälisen Civicus-järjestön ohjelmapäällikkö. Civicuksen päämaja on Etelä-Afrikassa, mutta Tiwana vastaa puheluun asemapaikassaan New Yorkissa.
”EU:lla on tärkeä rooli toimia demokratian ja ihmisoikeuksien majakkana ja näyttää esimerkkiä”, Tiwana sanoo.
Koronaviruksen aiheuttama pandemia on kärjistänyt monia ongelmia, joita maailman maissa jo ennestään oli: syrjintää, epätasa-arvoa ja läpinäkyvyyden puutetta.
”EU voisi ottaa painokkaamman roolin ja tukea niitä, jotka puolustavat oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia. Se olisi tärkeää.”
Kehitysavullakin on edelleen roolinsa.
”Apu pitäisi kanavoida suoraan etelän maiden kansalaisyhteiskunnalle. Kehitysavun järjestelmissä on pitkät toimitusketjut, ja välikäsien määrää pitäisi vähentää.”
Ja kun apua annetaan, pitäisi tarkistaa, että vastaanottavat maat myös kunnioittavat ihmisoikeuksia, Tiwana sanoo.
Ihmisoikeuksien huomioiminen olisikin hänestä tärkeää kaikessa EU:n politiikassa. Kun hallitukset tasapainottelevat rajoitusten ja perusvapauksien välillä, pitäisi muistaa tarkistaa, ovatko rajoitukset oikeasuhtaisia ja välttämättömiä. Esimerkiksi liikkumisrajoituksilla voi olla paljon odottamattomia seurauksia, jos ihmiset eivät voi matkustaa hoitamaan terveyttään tai tapaamaan perhettään.
Tällä hetkellä Tiwana odottaa EU:lta rokotteita.
”Teollistuneilla mailla on ollut paljon suuremmat mahdollisuudet saada covid-rokotteita, ja tämä on valtava haaste ihmiskunnalle, koska elämme maailmassa, jossa kaikki on kytköksissä.”
Euroopan unioni on myös läsnä monissa maissa Euroopan ulkopuolella. Ugandassa päämajaa pitävä ihmisoikeusjärjestö DefendDefenders pitää EU:ta tärkeänä liittolaisena ja tukijana.
”Teimme paljon yhteistyötä esimerkiksi Ugandan LGBTI-lainsäädäntöön vaikuttamisessa. EU vaikutti paljon kulisseissa ja siitä oli apua”, sanoo järjestön ohjelmajohtaja Memory Bandera.
EU-delegaatio saattaa myös viedä suurlähettiläitä tapaamaan metsiä ja ympäristöä puolustavia aktivisteja, ja sen edustajat puhuvat ihmisoikeuspuolustajien puolesta, jos näitä pidätetään tai jos heidän olinpaikkaansa ei tiedetä.
”Se on tärkeä tuki, ja rohkaisemme heitä jatkamaan sitä.”
DefendDefenders tekee paljon vaikuttamistyötä YK:n ihmisoikeusneuvoston suuntaan. Siellä EU ja usein yksittäiset EU-maat ovat tärkeitä kumppaneita ihmisoikeuksien puolustajille, sanoo järjestön YK-edustaja Nicolas Agostini.
”EU esittelee aloitteita ja johtaa neuvotteluja. Tänä vuonna EU esittelee julkilausumia esimerkiksi Burundista ja Eritreasta.”
Pandemia on hankaloittanut sitä, että ihmisoikeuksien puolustajat saavat äänensä kuuluviin kansainvälisissä neuvotteluissa, mutta etäyhteyksin ja dokumentteja kommentoiden sekin on onnistunut.
”EU ja sen jäsenmaat ovat konsultoineet hyvin kansalaisyhteiskunnan mielipiteitä, ja se on jatkunut myös pandemian aikana. Emme me aina samaa mieltä ole, eikä EU aina tee niin kuin me toivomme, mutta ainakin meitä kuunnellaan”, Agostini sanoo.
Lähitulevaisuudessa kuuma peruna on Etiopia. Pikkulinnut laulavat, että YK:n ihmisoikeus-neuvosto saattaa ottaa kantaa maan tulehtuneeseen tilanteeseen. Tigrayn osavaltiossa on käynnissä aseellinen konflikti, jonka osapuolia ovat osavaltion erikoisjoukot sekä Etiopian ja Eritrean asevoimat.
”Meidän toiveemme on, että Etiopian kanssa tehdään yhteistyötä, mutta pitää myös varmistaa, että ihmisoikeuksista huolehditaan Etiopiassa ja erityisesti Tigrayn alueella. Tämä edellyttää, että EU käyttää vaikutusvaltaansa.”
Apu pitäisi kanavoida suoraan etelän maiden kansalaisyhteiskunnalle.
Euroopan parlamentti otti kesäkuussa kantaa Sri Lankan huonontuneeseen ihmisoikeustilanteeseen. Se on askel oikeaan suuntaan, sanoo aktivisti I. Rathika. Hän ei esiinny omalla nimellään, koska avoin puhe Sri Lankassa voi olla vaarallista.
”Hallituksessa ajateltiin, että he voisivat tehdä mitä vain, mutta kansainvälinen yhteisö ja EU sanoivat, että maiden pitää täyttää tietyt minimivaatimukset.”
Sri Lanka päivitti viime vuoden lopulla perustuslakiaan autoritaarisempaan suuntaan, ja kansalaisoikeuksia kavennettiin. Oikeus julkiseen tiedonsaantiin kuitenkin säilyi kansalaisten ja ulkomaiden painostuksesta.
Siitä oli apua äskettäin, kun rahtialus MV X-Press Pearl syttyi tuleen Sri Lankan vesillä ja upposi osittain. Aktivistit laittoivat tietopyynnön valtiolle laivan sisällöstä.
”Me saimme tietää, mitä vaarallisia aineita siellä oli ja kuinka paljon. Nyt sen tietävät kaikki.”
Muutenkin hänestä on tärkeää, että ihmisoikeudet huomioidaan, kun EU esimerkiksi neuvottelee kaupan ehdoista eri maiden kanssa.
Sen lisäksi, että yritysten pitää huolehtia oman tuotantoketjunsa ihmisoikeuksista, olisi EU:n syytä tarkastella, miten maat suhtautuvat ihmisoikeuksiin muutenkin: onko kansalaisilla sananvapautta tai kokoontumisvapautta ja saavatko työntekijät kuulua ammattiliittoihin.
Mutta painostuksella on myös riskinsä. Rathikaa huolettaa se, että hallitus voi kääntää selkänsä kansainväliselle yhteisölle.
”Ajattelevatko he ehkä, että olkoon muu maailma mitä mieltä hyvänsä, meille riittää, että Kiina tukee?”
Yritysten vastuu ihmisoikeuksista ja ympäristöstä kiinnostaa myös viljelijöitä ja heidän etujärjestöjään, sanoo Fairtrade Africa -järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Martin Mubisi.
Työntekijöille ja pienviljelijöille pitäisi taata elämiseen riittävät ansiot ja säälliset työolot tuotantoketjun eri askelmilla. Usein se lähtee siitä, miten maataloustuotteet pääsevät Euroopan markkinoille, ja mitä niistä maksetaan.
Euroopan unionin politiikka vaikuttaa tuottajien elämään suoraan. Viime aikoina on esimerkiksi pyritty vaikuttamaan luomutuotannon kriteereihin, sillä Euroopan unionin uudet kriteerit luomulle astuvat voimaan ensi vuoden alusta.
Uusien sääntöjen mukaan luomutuottajien osuuskunnissa saisi olla enintään 2000 jäsentä, mutta Afrikan maissa katto-osuuskunnissa saattaa olla kymmenenkin tuhatta. Näiden pilkkominen osiin tulisi kalliiksi, joten Fairtrade Africa yrittää vielä vaikuttaa asiaan.
Pandemian tähden monet tuottajat ovat pulassa, koska Euroopan markkinat hiljenivät.
”Esimerkiksi kukkatiloilla on jouduttu irtisanomisiin ja palkattomiin lomiin, koska Euroopassa taidettiin perua monet häät ja valmistujaiset”, Mubisi sanoo.
Nyt tuottajat toivovat tukea ja sitä, että markkinat alkavat taas vetää.
Viimeisenä Mubisi nostaa ilmastonmuutoksen. Hän on mukana valmistelemassa Afrikan kansalaisyhteiskunnan viestejä YK:n ilmastokonferenssiin, joka järjestetään marraskuussa Glasgow’ssa.
”Länsimaiden tulisi pitää lupauksensa antaa 100 miljardia dollaria vuodessa ilmastonmuutoksen vastaiseen työhön kehitysmaissa.”
Muuten riskinä on, että Afrikan pientuottajat, jotka vähiten ovat saastuttaneet, joutuvat maksamaan kovan hinnan ulkomailla tuotetuista päästöistä ja ilmastonmuutoksesta.
