Maailma on vauraampi kuin koskaan aikaisemmin.

Jos vauraudella tarkoitetaan rahassa mitattavaa vaurautta, niin kyllä. Taloudellisen vaurauden tuottamiseksi on kuitenkin tuhottu muita varallisuuden muotoja. Nyt tulisi pohtia sitä, mihin vaurautta käytetään. Vaikka talous kasvaa, rahaa tuntuu olevan jatkuvasti liian vähän kestävän kehityksen ja ihmisoikeuksien turvaamiseen.

Talouskasvun on pakko hidastua, jotta kestävän kehityksen tavoitteet saavutetaan.

Nykymalli, jossa talouskasvu tapahtuu uusiutumattomia materiaaleja kuluttamalla, on kestämätön. On huolehdittava siitä, ettei talous kasva sektoreilla, jotka tuottavat paljon päästöjä ja tuhoavat luonnonvaroja. Tarvitsemme lisää mittareita talouskasvun seuraamiseen.

Köyhät maat eivät rikastu, koska ovat korruptoituneita.

Yksittäisen tekijän sijaan tulisi katsoa laajemmin korruption juurisyitä. Verojärjestelmät ja ehdot, joilla investointeja tehdään toisiin maihin, mahdollistavat korruption. Meillä on kapasiteetti puuttua kansainväliseen verosäätelyyn, jolla ongelmaa saataisiin kitkettyä.

Yritykset ovat vastuussa ihmisoikeuksien toteutumisesta.
Kyse on siitä, kuinka päivitämme yritysvastuun nykypäivään. Tällä hetkellä monikansallisilla yrityksillä ei ole laillisia velvoitteita ihmisoikeuksien toteutumiselle. Niiden arvontuotanto perustuu mutkikkaisiin kansainvälisiin verkostoihin. Ihmisoikeusriskit tehdään näkyviksi yritysvastuuta kehittämällä.

Globaalin etelän valtiot toimivat kaatopaikkana länsimaiden kestämättömälle kulutukselle.
Globalisaation myötä tuotannon haitalliset kustannukset ovat siirtyneet yhä enemmän globaaliin etelään. Täytyy myös muistaa, että ylikulutus ei ole enää vain länsimaiden ongelma. On nähtävillä globaalin eliitin nousu. Pieni joukko siis hyötyy, ja loput maksavat kulutusjuhlien hinnan.

Ilmastonmuutoksen seurauksena sään ääri-ilmiöt vaikuttavat eniten köyhimpien maiden ihmisiin. 
Ihan kaikki tulevat kärsimään ilmastonmuutoksen seurauksista. Vähemmistöasemassa olevilla ihmisillä on kuitenkin vähiten resursseja vastustaa ilmaston aiheuttamia riskejä, mikä tekee asiasta sosiopoliittisen ja taloudellisen kysymyksen.

Äärimmäisen köyhyyden poistaminen tullaan saavuttamaan vuoteen 2030 mennessä.
Toivottavasti. Tavoite on paljon parempi kuin talouskasvu, sillä äärimmäinen köyhyys voidaan poistaa esimerkiksi eri tulonsiirron malleilla. Keinojen tulee sopia yhteen kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.