Suurin syy eläinten hyväksikäyttöön on ihmisten tietämättömyys.
En sanoisi niin. Eläinten käyttäminen on kulttuurinen, poliittinen ja taloudellinen kysymys. Tietoa on saatavilla paljon ja eläinten hyvinvointitutkimus on lisääntynyt ja sitä on popularisoitu. Suurimpia ovat taloudelliset ja poliittiset syyt.
Lihansyöntiä voisi vähentää lainsäädännöllä, esimerkiksi verotuksella.
Kyllä. Näkisin, että se on tarpeellista. Myös muita keinoja on mahdollista käyttää.
Voidaan esimerkiksi siirtää tukia lihantuotannosta kasviperäiseen tuotantoon tai
vähentää kasviperäisen tuotannon verotusta. Myös tuottajia, jotka haluavat siirtyä eläintuotannosta kasvituotantoon, voitaisiin tukea siirtymässä.
Toisaalta näen, että erityisiä instrumentteja ei välttämättä tarvita niin paljon, jos asenteet muuttuvat. Esimerkiksi joukkoruokailussa voitaisiin lisätä kasvisperäisen ruuan määrää. Kuitenkin vastustava asenne esimerkiksi kasvisruokapäiviin vaikeuttaa tätä.
Lihan kasvatusta laboratoriossa tulisi kehittää, sillä keinolihan syöminen on eettisempää kuin eläinten.
Täytyy toki kehittää kaikkia sellaisia tapoja, joissa eläinten käyttö aidosti vähenee. Keinoliha ei kuitenkaan ole riittävän nopea taikka globaali ratkaisu lihantuotannon vähenemiselle. Keinot siihen, että lihantuotantoa vähennettäisiin, ovat jo olemassa. Ei tarvitse odottaa, että labraliha kehittyy.
Turkistarhauksen lopettaminen Suomessa siirtäisi sen maihin, joissa turkiseläinten olot ovat vielä Suomea huonommat.
Tämä ei pidä paikkaansa, vaikka se on yleinen argumentti. Olosuhteet eivät ole Suomessa merkittävästi muita maita paremmat. Suomalaisilta turkistarhoilta raportoidaan toistuvasti laiminlyöntejä ja eläimet kärsivät. Lisäksi Suomi on ollut aktiivisesti edistämässä turkistarhausta Kiinassa viemällä siitoseläimiä ja jalostusosaamista. Koko Euroopassa keskustellaan turkistarhauksen lakkauttamisesta, mutta Suomessa käydään viivytystaistelua. Haluammeko olla Kiinan kanssa viimeisiä maailman kolkkia, joissa turkistarhausta jatketaan?
Ihmisillä ei pitäisi olla lemmikkejä, sillä se ei ole eläinten edun mukaista.
Osittain eri mieltä. Ehtoja siitä, miten eri lemmikkieläimiä voi pitää, ja mitä lajeja on ylipäätään mahdollista pitää lemmikkieläiminä, pitäisi tiukentaa. Lemmikkieläinten haitallinen jalostus pitäisi lopettaa kokonaan ja keskustella kriittisemmin siitä, onko eläinten lisäännyttäminen järkevää, kun maailmassa on paljon lemmikkejä – etenkin kissoja ja koiria – vailla kotia.
Eläimistä lähtöisin olevat pandemiat voivat yleistyä tulevaisuudessa, jos ihmisen suhde eläimiin ei muutu.
Totta kai. Kun ihminen käyttää yhä enemmän maapallon tilasta, ihmisten ja villieläinten kohtaamisetkin lisääntyvät. Turkistarhat taas toimivat virushautomoina, niin kuin on koronan aikana on nähty. Ylipäätään se on riski, että samaa lajia olevat eläimet ovat kiinni toisissaan ahtaissa olosuhteissa. Maailmalta tulee jatkuvasti lintuinfluenssauutisia.
Kuka?
Tiina Ollila
Ammatti: Sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija ja eläinoikeusjärjestö Animalian kampanjavastaava.
Tausta: Kriittisen eläintutkimuksen verkoston varapuheenjohtaja. Ollut Animalian hallituksessa ja lehtiryhmässä. Aloittanut työt järjestössä tämän vuoden alussa. Viime aikoina työskennellyt eläinoikeuksiin liittyvän tietokirjan parissa. Suomen kielen maisteri.
Harrastukset: Lukeminen ja kasvimaa.