1. Onko ratsastus eettistä?
Kyllä ja ei. Osa kansainvälisestä kilparatsastuksesta, jossa hevonen joutuu matkustamaan pitkiä matkoja, ei ole hevosen elämää. Siksi hevosurheilun ei pitäisi olla olympialaisissa. Toisessa päässä on ruohonjuuritason ratsastaminen, jossa hevosen yksilö- ja lajityypilliset tarpeet on otettu huomioon. Ne ovat aivan eri maailmoja. Ratsastusta voi harrastaa hyvin monella tavalla.
2. Miten hevosalasta voisi tehdä hevosystävällisemmän?
Olisi tärkeää, että hevonen saisi elää mahdollisimman lajityypillistä elämää. Tulisi myös ymmärtää, että hevonen ei ole kone, joka toimii aina samalla tavalla. Hevonen kommunikoi käytöksellään ja sen viestejä pitäisi kuunnella. Jo ratsastuskouluissa pitäisi opettaa, millainen hevonen on eläimenä. Tarvitsemme kulttuurin muutosta, joka koskee ihan kaikkia, myös asiakkaita, jotka maksavat elämyksestä hevosen kanssa.
3. Kuinka hyvin harrastajat ja alan ammattilaiset ymmärtävät hevosia?
Toivoisin, että ymmärtäisivät vielä enemmän. Tietoa tulee lisää, mutta hevosia on tutkittu moneen muuhun eläimeen verrattuna aika vähän. Meillä kaikilla on opittavaa. Olen ollut hevosten kanssa 40 vuotta tekemisissä ja oppinut hämmästyttävän paljon vielä viime vuosienkin aikana.
4. Miten hevosen tunteiden ymmärtäminen auttaa ratsastuksessa?
Hevosen tunteiden ymmärtäminen auttaa hevosen reaktioiden ymmärtämisessä. Esimerkiksi itsekin luulin joskus virheellisesti hevosen pelon ilmenevän vain pakoreaktiona, vaikka hevonen voi myös jähmettyä pelosta. Hevosella on samat perustunteet kuin ihmisellä. Tunteemme voivat tarttua hevoseen, mutta myös hevosen tunnereaktiot herättävät meissä tunteita. Kun osaamme tunnistaa reaktioita, tulee vähemmän vaaratilanteita.
Hevoset opettavat meille tunnetaitoja ja -säätelyä ja vahvistavat itsetuntemusta.
5. Mitä ihminen voi oppia hevosilta?
Ihminen voi oppia hevosilta paljon. Hevonen on saaliseläin ja siksi herkkä ympäristön energialle. Hevoset opettavat meille tunnetaitoja ja -säätelyä ja vahvistavat itsetuntemusta. Hevosilla on kyky tuoda meidät sekä vaikeiden että mahtavien tunteiden äärelle. Joskus tuntuu siltä, että hevoset tietävät miltä meistä tuntuu ennen meitä. Ehkä se on yksi syistä, miksi niitä käytetään myös psykoterapiassa.
6. Jos koira on ihmisen paras ystävä, mikä hevonen on?
Hevonen on ihmisen sielun peili. Siitä me hevosihmiset puhumme. Sanoisin, että hevoset ovat myös ihmiselle tunneoppaita. Yhteiskunnassa hevosen rooli on erilainen kuin monen muun eläimen. Se ei ole lemmikki, vaan käyttöeläin. Hevosen arvo perustuu paljon siihen, mitä sen kanssa voidaan tehdä. Jos sillä ei voi enää ratsastaa, sillä ei yleensä nähdä olevan mitään arvoa. Toivoisin, että hevosen itseisarvo tunnistettaisiin enemmän.
7. Puhutaan hevostytöistä, ei -pojista. Miksi ratsastus on niin sukupuolittunut harrastus?
Tämä on aika erikoinen juttu, enkä tiedä onko siihen selkeää vastausta. Hevoset jotenkin vetävät tyttöjä ja naisia puoleensa. Olen huomannut, että moni keski-ikäinen nainen on palannut harrastuksen pariin. Luulen, että hevosen veto liittyy tunnekokemukseen.
Toisaalta tiedän ratsastavia poikia, joille on vaikeaa käydä talleilla, koska kaverit naureskelevat. Myös yhteiskunnan normit siis vaikuttavat. Nykyään ratsastus on vähän yleistynyt pojilla, mutta esimerkiksi 80-luvulla jako oli vielä selkeämpi.
8. Monet kansainvälisissä kisoissa ratsastavat ovat miehiä. Mistä se johtuu?
En osaa vastata miksi juuri miehet ovat huipulla. Onko heille helpompi päästä sinne vai eikö naisia kiinnosta kilpaileminen. Ratsastus on siitä mielenkiintoinen laji, että huippuratsastajaksi voi kehittyä ilman kilpailemista. Ratsastus on huipputasolla aika elitistinen laji. Kansainvälisille kentille tähtäävä kilparatsastus vaatii sen, että jossain vaiheessa hankkii kalliin hevosen ja menee valmennettavaksi Keski-Eurooppaan. Huipulle voi päästä rahalla, hyvän hevosen avulla – joskus puutteellisillakin taidoilla.
9. Miksi ratsastus pitää pintansa harrastuksena, vaikkei hevosia tarvita enää liikkumiseen tai työntekoon?
Luulen, että ihmiset hakevat hevosista tietynlaista yhteyttä luontoon ja toiseen eläimeen. Isolla eläimellä ratsastaminen voi olla voimaannuttavaa. Ihminen voi jopa pelätä hevosia ja ratsastusta, mutta haluta silti ratsastaa. Hevonen liittyy läheisesti ihmisen historiaan. Luulen, että meillä voi olla tarve olla yhteydessä hevosiin, samoin kuin on tarve samoilla luonnossa.
10. Millaisena näet hevosalan tulevaisuuden?
Hevosala on tällä hetkellä murroksessa. Meidän täytyy tehdä muutoksia, ettei hevosurheilua lopeteta. Esimerkiksi Tokion olympialaisten viitosottelussa nähtiin hevoseen kohdistuvaa väkivaltaa, eikä se ollut yksittäinen tapaus. Suomi voisi olla muutoksessa edelläkävijä, sillä Suomi on alalla aika edistyksellinen. Toivon, että tulevaisuudessa hevosia tutkitaan enemmän ja niiden koulutusmenetelmiä tarkastellaan kriittisesti.