”Lintuuden” rajat venyvät
Samaan aikaan kun todistamme ihmisen yhä tuhoavammaksi ja ristiriitaisemmaksi käyvää toimintaa osana luomakuntaa, on kiinnostava pysähtyä pohtimaan, missä määrin eroamme siivekkäistä kanssaeläimistämme.
Yhdysvaltalainen tietokirjailija Jennifer Ackerman tarjoaa teoksessaan Lintujen ihmeellinen elämä monenlaista uutta ja mullistavaa tietoa lintujen käyttäytymisestä. Lintututkijoiden uusimmat havainnot kääntävät päälaelleen käsityksiämme lintujen jokapäiväisestä toiminnasta. Teos tarkastelee viittä eri osa-aluetta: puhetta, laulua, leikkiä, vanhemmuutta ja rakkautta.
Tutkijoiden näkemys on tämä: linnulla uusi tai epätavallinen, poikkeuksellinen käytös on usein älykästä käyttäytymistä.
Vasta viime aikoina tiede on selvittänyt, että linnut voivat olla älykkäitä, vaikka niiden aivot ovat tuskin saksanpähkinän kokoiset. Älykkyys perustuu siihen, että lintujen aivoissa on suurempi neuronitiheys kuin nisäkkäillä ja kädellisillä.
Tutkijoiden näkemys on tämä: linnulla uusi tai epätavallinen, poikkeuksellinen käytös on usein älykästä käyttäytymistä. Tähän asti on kuviteltu, että vaikkapa petokset, mainipulointi, huijaaminen, kidnappaus tai lajien välinen kommunikointi, yhteistyö ja leikki olisivat vain harvojen nisäkkäiden ominaisuuksia. Nyt tiedämme, että myös linnut kykenevät kaikkeen edelliseen.
Sekin on hyvä muistaa, että maapallolla elää yli kymmenentuhatta lintulajia, ja lajityypillisten ominaisuuksien joukosta löytyy samanlaisia persoonallisuuksia kuin kaikkialta eläinkunnasta. Mitä enemmän lintuja tutkitaan, sitä vaikeampi niitä on saada mahtumaan vallitseviin lokeroihin.
Jennifer Ackerman on kirjoittanut luonnosta, tieteestä ja ihmisen biologiasta yli 30 vuotta. Hän avustaa muun muassa National Geographicia ja New York Timesia.
Jennifer Ackerman: Lintujen ihmeellinen elämä, Atena, 2022
Koirat jäivät yksin
Eipä tiennyt Johanna Aulén, kuinka ajankohtainen olisi hänen Ukrainaan sijoittuva sarjakuvaromaaninsa Tšernobylin koirat keväällä 2022.
Aulén käsittelee romaanissaan huhtikuussa 1986 Tšernobylissa tapahtuneen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksia alueen koirille.
Kun ihmiset evakuoitiin, heidän koiransa jäivät Prypjatin kaupunkiin yksin. On ravistelevaa ja tärkeää tutustua aiheeseen tästä näkökulmasta. Onneksi paikalliset järjestöt ovat vuosien varrella osin huolehtineet koirista ja niitä on myös adoptoitu ulkomaille.
Johanna Aulén: Tšernobylin koirat, WSOY, 2022
Orava, tuttu ja villi
Pörröhäntäinen ja tupsukorvainen orava on jokaisen suomalaisen lapsen tuntema villieläin – mutta onko se sittenkään kovin tuttu? Tätä perataan tietokirjassa Orava – metsien tuttu tuntematon.
Upeasti kuvitettu teos kertoo oravasta lajina ja eläinkunnan edustajana, mutta osoittaa myös sen pitkän yhteisen historian ihmisen kanssa. Läheisyys näkyy uskomuksissa, lauluissa, taiteessa.
Oravan nahkoja käytettiin pitkään myös maksuvälineenä. Soppaa siitä ei toivottavasti enää entiseen malliin tehdä.
Paavo Hellstedt, Juha Laaksonen: Orava – metsien tuttu tuntematon, Tammi, 2022