Patience Sibanda, 29, Bulawayo, Zimbabwe:
”Jotkut aktiiviset zimbabwelaisnuoret ovat osallistuneet YK:n ilmastokokouksiin”
”Teen yliopistolla tutkimusta ilmastonmuutoksesta, pienviljelijöistä ja kestävistä elinkeinoista. Vanhempani ovat myös pienviljelijöitä. Heidän elinkeinonsa on vahvasti riippuvaista sateista. Hyvänä vuonna he saavat pellolta tarpeeksi viljaa omaan käyttöönsä ja voivat jopa myydä ylimääräisen viljan ja saada siten rahaa.
Viime vuosi oli tavallista kuumempi, joten heidän satonsa jäi liian pieneksi. Joudun siksi antamaan heille rahaa ruokaan ja muihin kuluihin, mikä on minulle iso taloudellinen rasite.
Ilmastokriisin takia Zimbabwea koettelevat kuivuus ja trooppiset myrskyt. Suurin osa maaseudun väestöstä on riippuvainen sadeviljelystä, ja äärimmäiset sääilmiöt ovat vaikuttaneet satoihin. Jopa karjaa on kuollut. Tällaiset sääilmiöt heikentävät maaseudun asukkaiden toimeentuloa, koska heidän kykynsä sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on rajallista. Myös ruuan hinta on kaupoissa noussut, koska ruokaa on vähemmän tarjolla.
Nuoret ovat ilmastotyön edelläkävijöitä, mutta nuorisojärjestöillä ei ole riittävää rahoitusta.
Zimbabwessa on paljon järjestöjä, jotka pyrkivät torjumaan ilmastonmuutosta, ja suurin osa niistä on nuorten johtamia. Nuoret ovat edelläkävijöitä erilaisissa hankkeissa, kampanjoissa ja työpajoissa.
Esimerkiksi GreenHut Initiative Trust on järjestö, joka edistää ympäristötietoisuutta ja kestävää kehitystä yhteisöissä. Sitä johtaa nuori nainen Cinderella Ndlovu.
Nuorisojohtoisilla järjestöillä on vaikutusvaltaa Zimbabwessa. Puheenjohtajat kutsutaan yleensä konsultointeihin, työpajoihin ja maanlaajuisiin hankkeiden aloituskokouksiin ministeriöön. Joillakin näistä nuorista on suuren panoksensa vuoksi ollut etuoikeus osallistua YK:n ilmastokokouksiin.
Monilla nuorisojärjestöillä ei kuitenkaan ole riittävää rahoitusta. Useimmat rahoitusta jakavat tahot jättävät nuoret hakukriteeriensä ulkopuolelle. Osassa vaaditaan järjestöiltä vähintään viiden vuoden olemassaoloa, mutta nuorisojärjestöt eivät ole yleensä olleet pystyssä niin kauan. Järjestöiltä voidaan myös vaatia todistetta varojen hallinnoinnista.
Tämän takia nuorisojärjestöt liittyvät usein yhteen isompien järjestöjen kanssa. Nuorilla on kuitenkin niissä rajatummin sananvaltaa.
Pandemia-aika toi sekä haasteita että mahdollisuuksia ilmastotyöhön. Nuoret ovat onneksi taitavia tietotekniikan käyttäjiä. Pandemian aikana he järjestivät virtuaalisia kokouksia, työpajoja ja koulutuksia. Yksi suurimpia etuja oli mahdollisuus osallistua maksuttomiin virtuaalsiin kansainvälisiin konferensseihin ja koulutuksiin. Nuorisojärjestöt saivat jopa lisää seuraajia, kun maantieteelliset esteet eivät olleet enää tiellä.”
Otto Navunicagi, 39, Suva, Fidži:
”Nuoret istuttavat mangrovemetsiä rantaviivalle”
”Olen yhteiskuntatieteiden tutkimuskonsultti, ja toistaiseksi suurin osa työstäni on liittynyt ilmastonmuutokseen.
Asun kaupungissa, ja olen siten paremmassa turvassa kuin sukulaiseni ja monet muut ihmiset, jotka asuvat rannikolla tai maaseudulla. Heidän turvallisuuteensa ja toimeentuloonsa ilmastokriisi vaikuttaa eniten.
Ilmastokriisin takia merenpinta nousee, mikä aiheuttaa tulvia ja eroosiota. Maaperä suolaantuu, jolloin maata ei voi enää viljellä. Fidžin ensimmäinen ilmaston aiheuttama rannikkoväestön uudelleensijoittaminen tapahtui vuonna 2014 Vunidogoloan kylässä. Sen jälkeen on uudelleensijoittettu jo kolme muuta asuinyhteisöä.
Uudelleensijoittaminen on muutakin kuin laukkujen pakkaamista ja liikkumista. Se herättää tunteita, koska ihmiset lähtevät esi-isiensä mailta, aiempien sukupolvien heille luovuttamasta maasta. He ovat myös huolissaan hyvinvoinnistaan ja selviytymisestään vieraassa yhteisössä.
Maaseudulla ja kylissä naisten rooli on yhä pysyä hiljaa, kun miehet tekevät päätökset.
Naiset myös syövät viimeiseksi miesten ja lasten jälkeen. Ilmastokriisin aikana vaarana on, että naisille ei jää tarpeeksi ruokaa. Osalla naisista on myös rajoitettu pääsy koulutuksen, uutisten ja teknologian äärelle. Nämä rajoitukset voivat vaikuttaa naisten kykyyn ymmärtää ilmastoon liittyviä riskejä ja sopeutumista koskevia toimintaohjeita.
Fidžin maatalousala kärsii suuria tappioita rankkasateiden, tulvien, kuivuuden ja pyörremyrskyjen lisääntyessä. Muuttuneet sääolosuhteet tuovat mukanaan tuholaisia ja tauteja.
Maatalouden lisäksi toinen tärkeä työllistäjä Fidžillä on turismi. Ala on myös vaarassa ilmastonmuutoksen takia, koska monet lomakeskuksista sijaitsevat merenrannalla.
Olen ylpeä siitä, että fidžiläiset nuoret ovat hyvin aktiivisia ilmastonmuutoksen torjumisessa. He esimerkiksi istuttavat rantaviivalle mangrovemetsiä ja osallistuvat YK:n ilmastokokoukseen. Hallitus arvostaa nuorten mielipiteitä ja panostusta. Kuitenkin nuorisoliikkeet saavat yleensä rahoitusta vain lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan eikä niillä ole pysyvää rahoittajaa.”
Kuvateksti:
Ilmastonmuutoksen seurauksena merenpinta nousee ja vaarantaa rannikon ihmisten elämää. Kuvassa mangroven istutusta Filippiineillä
Souksaveuy Keotiamchanh, 29, Vientiane, Laos:
”Jätteiden polttamisen täytyy loppua”
”Vanhempani ovat riisinviljelijöitä. Aiemmin he saivat kerättyä 400 säkkiä riisiä vuodessa, mutta 2019 heidän riisisatonsa yllättäen puolittui. Ilmastokriisin takia alueella ei satanut tarpeeksi.
Sain tästä kimmokkeen perustaa Zero Waste Laos -järjestön yhdessä serkkuni kanssa. Se on nykyisin Laosin johtava nuorten ilmastojärjestö. Meillä on jo 145 jäsentä, ja Facebook-sivujamme seuraa yli 8 000 ihmistä.
Tämä on palkatonta vapaaehtoistyötä. Teen tätä kaikki illat ja viikonloput. Sen lisäksi olen arkipäivät palkkatöissä. Työskentelen projektiassistenttina Global Green Growth -instituutissa.
Ilmastonmuutoksen takia Laos kärsii vaihtelevasti tulvista ja kuivuudesta. Maa ei ole valmistautunut tulviin, koska täällä ei ole korkeaa teknologiaa luonnon suojelemiseksi.
Monet jokien varsilla tai vuorilla asuvat ihmiset ovat menettäneet kotinsa. Tulva voi kiskaista kokonaisen talon mukaansa. Useat kotinsa ja elinkeinonsa menettäneet maanviljelijät ovat joutuneet muuttamaan uudelle paikkakunnalle tai ulkomaille löytääkseen töitä.
Maaseudulla tytöt ja naiset tekevät kaikki kotityöt. Kuivuuden takia he joutuvat nyt kantamaan vettä kaivosta aiempaa kauempaa. Satojen huonontuessa he saavat myös vähemmän ja huonompaa ruokaa, mikä vaikuttaa heidän terveyteensä.
Zero Waste Laosissa lisäämme ihmisten tietoisuutta ilmastokriisistä ja sen vaikutuksista. Järjestämme roskienkeräämistempauksia ja neuvomme kierrättämisessä. Yritämme saada ihmiset esimerkiksi käyttämään teräksestä tehtyjä juomapulloja sen sijaan, että he ostavat muovisia vesipulloja.
Tärkeä tehtävämme on saada paikalliset lopettamaan jätteiden polttaminen. Uskon, että voi mennä vielä 20 vuotta, ennen kuin laoslaiset lopettavat roskiensa polttamisen.
Olemme myös istuttaneet tuhat puuta. Koululuokat ovat hoitaneet puolet istutuksista. Uudessa projektissamme tavoite on istuttaa 100 000 puuta.
Ensi vuonna tavoitteemme on järjestää nuorisovaihtoja Laosin ja Suomen ja myöhemmin muiden Pohjoismaiden ympäristöjärjestöjen kanssa. Vaihdossa nuoret oppivat, miten eri maissa hoidetaan ympäristöongelmia. Aiomme tehdä myös nettitapahtumia, joihin voivat osallistua nuoret kaikkialta maailmasta.”
Nuoret huhkivat pysäyttääkseen ilmastokriisin
Plan International julkaisi maaliskuun lopulla raportin, joka kokosi yhteen tärkeitä havaintoja nuorilta tutkijoilta ja nuorisoryhmiltä yhdeksästä maasta. Mukana selvityksessä olivat Etiopia, Fidži, Indonesia, Laos, Mosambik, Myanmar, Salomonsaaret, Uganda ja Zimbabwe, jotka kaikki kärsivät ilmastokriisin aiheuttamista seurauksista.
Raportin mukaan maailman haavoittuvimmista paikoista kotoisin olevat nuoret ovat ilmastotoimien etulinjassa, vaikka he eivät ole vastuussa ilmastokriisistä eivätkä edustettuina muodollisissa poliittisissa prosesseissa.
Nuorten vetämät ja nuorten tukemat ryhmät puolustavat tarmokkaasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, uudelleenmetsitystä, ekosysteemien suojelua, parempaa jätehuoltoa, kestävää infrastruktuuria sekä yhteiskuntajärjestelmiä, jotka huomioivat paremmin kaikkien tarpeet.
Raportti nosti esiin sen ison ristiriidan, että vaikka nuoret tekevät paljon töitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi, hallitusten politiikat hädin tuskin tunnustavat heidän panostaan, valtaansa tai haavoittuvuuttaan. Nuorisoryhmät nähdään usein tasa-arvoisen kumppanin sijaan tekojen kohteina tai konsultoitavina tahoina, mikä tekee yhteistyöstä vaikeaa.
Lapsiin ja nuoriin – etenkään tyttöihin, nuoriin naisiin ja vammaisiin nuoriin – ei viitata riittävästi sidosryhminä tai asianomaisina ryhminä poliittisissa päätöksissä. Lapsiin, nuoriin ja naisiin viitataan haavoittuvina kohteina sen sijaan, että heidät kuvattaisiin vahvoina ja korvaamattomina kumppaneina ilmastoaiheisessa politiikassa. Osallistavampien prosessien on tunnistettava nämä ryhmät poliittisina toimijoina, aktiivisina kansalaisina ja ilmastokestävyyden toteuttajina.