Matkasimme suomalaisen ystäväni kanssa vaihtokohteestamme Busanista Etelä-Korean neljänneksi suurimpaan kaupunkiin Daeguun. Olimme tehneet etukäteen päätöksen – nukkuisimme jjimjilbangissa.

Jjimjilbang on kylpylä, jossa on perinteisiä korealaisia saunoja, kuivia ja kuumia mökkejä, joihin pääsee istuskelemaan vain kylpylästä saatujen vaatteiden kanssa. Kylpylässä on myös miesten ja naisten allasosastot, joissa uidaan alasti. Jjimjilbangin erikoisuus on se, että siellä voi nukkua halpaan hintaan lämmitetyllä lattialla.

Vietimme ystäväni kanssa pitkään Daegun yöelämässä, kävimme esimerkiksi keilaamassa aamuyöllä. Kun saavuimme jjimjilbangiin, se oli täynnä. Kymmenet eri ikäiset korealaiset, melkein kaikki miehiä, nukkuivat rivissä lattialla ilman peittoja tai tyynyjä.

Avasimme huoneen oven mahdollisimman hiljaa, mutta onnistuimme silti herättämään nuoren miehen, joka kirosi ”aish shibal”.

Koska tilaa ei päähuoneessa ollut, päätimme mennä ”PC bangiin”, joka oli täynnä tietokoneita Avasimme huoneen oven mahdollisimman hiljaa, mutta onnistuimme silti herättämään nuoren miehen, joka kirosi ”aish shibal”. Menimme pötkölleen.

PC bangin lattia ei ollut lämmin, joten siirryimme päähuoneeseen, josta löysimme nyt tilaa. Kun aloin hiljalleen nukahtaa, tunsin jonkun kietovan kätensä ympärilleni. Järkytyin, mutta olin liian väsynyt tehdäkseni mitään. Ajattelin, että ”ahjussi”, keski-ikäinen mies, oli kaapannut minut syliinsä.

Lopulta sain kerättyä voimia ja käännyin kohdatakseni lusikoijan. Huojennuin, se oli ystäväni! Hänellä oli kylmä ja ajatteli että kehon lämpö auttaisi. Päätimme käydä kysymässä tiskiltä, olisiko heillä mitään peiton tapaista. He ojensivat meille pyyhkeet. Vuokrasimme ne ja menimme takaisin nukkumaan.

Loppuyön nukuimme sikeästi. Heräsimme iltapäivällä, jolloin ahjusseja ei enää näkynyt. Korealaiset olivat nousseet ajoissa ja lähteneet mitä luultavimmin töihin.