Malesian suurimmassa kaupungissa Kuala Lumpurissa ilmastonmuutos on lisännyt arvaamattomia sääoloja. Yksi suurimmista riskeistä kaupungissa ovat kovien sateiden nostattamat äkilliset tulvat, jotka ovat tuhonneet ihmisten koteja ja omaisuutta.
Lisäksi vilkkaasta liikenteestä ja ruuhkista tunnetun Kuala Lumpurin vitsauksena on ilmansaasteet. Ilmansaasteet vaikuttavat esimerkiksi terveyteen ja lämpösaarekeilmiöön, joka nostaa kaupungin lämpötilaa.
Nuorisobarometrin mukaan ympäristöahdistus on merkittävä ilmiö nuorten keskuudessa kansainvälisesti. Kuala Lumpurin Sunway- ja Monashi-yliopistojen opiskelijat eivät ole poikkeus. He kokevat, että ilmastokriisi menee jatkuvasti pahempaan suuntaan.
”Olen peloissani, sillä meillä on koko ajan vähemmän aikaa jäljellä. Ilmastonmuutos on erittäin vakava asia tällä hetkellä”, toteaa 18-vuotias yliopisto-opiskelija Juliana Poi.
Elokuva-alan opiskelija Qabir Singh, 21, on huomannut, että osa ihmisistä tekee paljon ympäristön eteen, mutta on myös ihmisiä, jotka keskittyvät mieluummin omaan elämäänsä.
”Tämä välinpitämättömyys voi lopulta koitua meidän kaikkien kohtaloksi”, toteaa Singh.
Arvelisin, että meidän sukupolvemme pyrkii muuttamaan maailmaa.
Useampien nuorten mielestä tilanne voidaan vielä pelastaa, tai ainakin ilmastokriisin vaikutuksia lieventää. Toivoa nuorille tuo se, että monet ihmiset ovat heränneet ilmastokriisin vakavuuteen.
Opiskelijat itse kertovat tekevänsä pieniä arkisia tekoja ympäristön eteen. He pyrkivät esimerkiksi kierrättämään ja säästämään sähköä. Nuorisobarometrin tutkimuksen mukaan konkreettiset teot voivat vähentää ilmastoahdistusta, mutta ne tuntuivat monille haastateltaville vähäpätöisiltä kokonaiskuvassa.
”Yritän nykyisin kävellä enemmän, mutta koen, että en ole tehnyt mitään erityisen merkittävää ilmastokriisin eteen”, toteaa 22-vuotias kauppatieteiden opiskelija Jeremy.
Ilmastokriisistä selviytymiseen tarvitaan yksilöiden tekojen lisäksi myös isompien tahojen panostusta. Tietojenkäsittelytieteen opiskelija Celine Saw, 20, toivoo, että hallitus ja isot yritykset tekisivät yhteistyötä ympäristöjärjestöjen kanssa, sillä ilmastokriisin selättäminen vaatii rahoitusta.
Myanmarista kotoisin oleva 23-vuotias kansainvälinen opiskelija Myat Min Khant Khin Khin pyrkii itse tekemään oman osuutensa, mutta esimerkiksi puiden istuttaminen tai kierrättäminen eivät tunnu hänen mielestään riittäviltä teoilta.
Tästä huolimatta hän näkee, että tulevaisuudessa on toivoa.
”Arvelisin, että meidän sukupolvemme pyrkii muuttamaan maailmaa.”
Katri Tihilä on Maailman Kuvalehden kirjeenvaihtaja Kaakkois-Aasiassa. Lisää kirjeenvaihtajien kuulumisia löytyy Maailman Kuvalehden Instagram-tililtä.