Ympäristönsuojelija ja retkiopas Kovin Sivanasvaran kaipasi teini–ikäisenä elämäänsä merkityksellistä tekemistä ostoskeskuksissa hengailun sijaan. Sitten hän löysi retkeilyn, josta hän innostui valtavasti.

Kokemuksen karttuessa Sivanasvaran innostui järjestämään vaellusretkiä myös ystävilleen ja nykyisin hän omistaa oman yrityksen, joka vie paikallisia sekä matkailijoita tutkimaan Malesian luontoa.

Sivanasvaran on vaelluksillaan huomannut metsien ja ympäristön muutoksen kotimaassaan. Malesiassa metsäala on vähentynyt noin 30 prosentilla 2000-luvun alusta.

Metsäkatoa aiheuttavat esimerkiksi hakkuut. Sivanasvaran sanoo, että ihmiset saattavat nousta puolustamaan uhan alla olevaa lähilenkkeilymetsäänsä, mutta useimmiten hakkuista vaietaan.

”Hakkuisiin puututaan vain, jos asiasta tulee viraali.”

Erityisen huolestuttavana Sivanasvaran pitää Malesian trooppisten aarniometsien tilaa. Kyseiset metsät voivat olla jopa miljoonia vuosia vanhoja ja tärkeitä alueita luonnon monimuotoisuuden kannalta. 

”Samaa metsää ei voida saada enää takaisin, jos ne hakataan. Se on peruuttamatonta.”

Malesian metsiä hakataan muun muassa palmuöljytuotannon takia. Malesia ja Indonesia tuottavat jopa 80 % maailman palmuöljystä, joka on raaka-aine monille suomalaistenkin suosimille elintarvikkeille. Suomen Luontoliiton mukaan edelleen vain valitettavan pieni osa palmuöljystä tuotetaan vastuullisuusperiaatteiden mukaisesti.

Metsien merkitys avautuu, kun ihmiset kokevat ne itse.

Yksi ratkaisu metsien säilyttämiselle on matkailun kehittäminen, uskoo Sivanasvaran. Suositut retkeilyalueet saattavat nimittäin pelastua hakkuilta ja jäädä virkistyskäyttöön.  

Matkailun haittapuolena ovat kuitenkin matkailijoiden jättämät roskat ja reittien rakentaminen luontoalueille. Laajemmalla mittakaavalla tutkijat ovat esimerkiksi kritisoineet luontoon perustuvaa ekomatkailua siitä, että se saattaa tuoda liikaa vierailijoita herkille luontoalueille. Lisäksi huomioon on otettava matkustuksen tuottamat päästöt.

Sivanasvaran ei kuitenkaan näe matkailun negatiivisia vaikutuksia Malesiassa vielä yhtä merkittävinä verrattuna metsäkadon vaikutuksiin. Hänelle merkittävin onnistuminen on ollut se, kun hän on inspiroinut ihmisiä mukaan luonnonsuojelutyöhön retkeilyn kautta. Metsien merkitys avautuu, kun ihmiset kokevat ne itse.  

”Se ei auta paljoa, jos ihmiset vain julkaisevat sosiaalisessa mediassa julkaisuja, joissa sanovat olevansa luonnon rakastajia.”

Katri Tihilä on Maailman Kuvalehden kirjeenvaihtaja Kaakkois-Aasiassa. Lisää kirjeenvaihtajien kuulumisia löytyy Maailman Kuvalehden Instagram-tililtä.