1. Puhut paljon ikimetsien puolesta. Miksi juuri metsät?
Jotta luonto säilyy monimuotoisena, meillä täytyy olla metsiä, joissa lajit voivat elää. Ihmisillekin kaikista tärkeintä on se, että on katto pään päällä. Jos ikimetsät katoavat, samalla katoavat myös useat lajit.
2. Miten sinusta tuli metsien suojelija?
Perheellämme on mökki ja muutama hehtaari metsää Raaseporin saaristossa. Jo nuorena päätimme, että sieltä ei koskaan kaadeta mitään. Kaatuneet puut saavat lahota paikalleen. Sieltä se ajatus suojelemisesta on varmaankin lähtenyt.
Minulla on paljon metsään liittyviä nuoruusmuistoja ja toisaalta olen nähnyt, miten karusti metsiä hakataan. Hakkuiden myötä on tullut ajatus, että perkele, minä olen metsien puolella.
3. Millaisia lapsuutesi metsäkokemukset olivat?
Olimme veljieni Kien ja Jonnen kanssa pieninä partiolaisia, jossa tutustuimme metsään ja kävimme Siuntiossa partiomökillä. Sen ympärillä oli ikimetsän tyyppistä, monipuolista, kaunista ja mystistä metsää, jossa leikimme. Kouluikäisinäkään emme koskaan jääneet kesäksi kaupunkiin, vaan lähdimme aina mökille. Metsien tutkiminen oli valtavan kiinnostavaa.
4. Millaisia ympäristötekoja muuten teet?
Ostan mahdollisimman vähän uusia asioita ja kierrätän. Olen kuukausilahjoittaja, ja käytän somenäkyvyyttäni luontoon liittyvien asioiden jakamiseen. Yritän valita aina luonnon kannalta paremman vaihtoehdon.
5. Mitkä olisivat tärkeimmät toimenpiteet suomalaisten metsien suojelemiseksi?
Raha pyörii aina metsän omistamisen ja hakkaamisen ympärillä. Mikäli toimeentulo on omasta metsästä kiinni, tietysti siitä pitää saada rahaa. Yksityisten metsänomistajien edellytyksiä suojella omaa metsää tulisi siksi parantaa luomalla esimerkiksi jonkinlainen kompensaatiomalli. Metsän suojeleminen pitäisi saada myös taloudellisesti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi metsätalouden rinnalle. Lisäksi olisi meidän kaikkien etu, että valtion omistamat ikimetsät suojeltaisiin välittömästi.
Haluan kirjoittaa luonnon mahdollistamista kokemuksista ja ykseyden tunteesta luonnon kanssa.
6. Miten ihmiset saataisiin kiinnostumaan vanhojen metsien suojelusta ja lajikadosta?
Lajit pitäisi tuoda lähelle tarinoiden kautta. Kun ihmiset voivat samastua esimerkiksi Pullervo-norppaan, joka lötköttelee kivellä elinympäristössään, herää halu suojella sitä. Jos puhe lajien suojelusta taas on liian abstraktia, ihmisten on vaikea hahmottaa todellista tilannetta. Pitäisi myös löytää keinot puhua juuri Suomen lajistosta – jos laji elää Suomessa, on myös sen suojeleminen suomalaisten vastuulla. Medialla on tässä kaikessa suuri rooli.
7. Mitä luonto sinulle merkitsee?
Rakastan luontoa yli kaiken. Taiteilijana luonto on minulle loputon inspiraation lähde. Haluan kirjoittaa luonnon mahdollistamista kokemuksista ja ykseyden tunteesta luonnon kanssa. Toisaalta kukaan muu kuin ihminen ei tuhoa luontoa. Jos ihmisiä ei olisi, kaikki olisi valtavan monimuotoista ja rikasta. Löydän itseni aika usein sanoittamasta sen problematiikkaa.
8. Mikä ihmisen ja muun luonnon välisessä tasapainossa on pielessä?
Meidät on tässä yhteiskunnassa opetettu siihen, että kaiken pitää olla aina saatavilla. Kukaan ei halua luopua saavutetuista eduista planeetan säästämiseksi. Kaikki kuitenkin huomaavat, miten sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Meillä on myös vaikka kuinka paljon dataa ilmaston muuttumisen vaikutuksista lajeihin ja ihmisten arkeen. Mutta vasta kun hurrikaani vetää oman talon maan tasalle, huomataan, ettei tämä ollut hyvä juttu. Siksi selkeiden päätösten ja ohjeiden täytyisi tulla todella korkealta taholta.
9. Viimeisimmän albuminne kantavana teemana on huoli luonnontilaisten metsien katoamisesta. Levyyn liittyi myös ikimetsien suojelemiseksi järjestetty huutokauppa. Mitä seuraavaksi?
Pandemian aikana kaikki oli pysähtynyttä, ja oli aikaa katsella ympärille. Tuntui, että säveltämämme musiikki kaipasi jotakin syvällisempää teemaa. Samoihin aikoihin lapsuuden mökkimaisemissa hakattiin paljon metsää. Sisällytimme levylle meille kaikille kolmelle tärkeää metsien suojelua.
Pian heräsi ajatus huutokauppayhteistyöstä, jossa saimme suojeltua 50 hehtaaria metsää. Oli helppoa saada taiteilijoita projektiin mukaan. Tämä on asia joka koskettaa meitä kaikkia. Tuskin jätän asiaa tähän, mutta en vielä tiedä, mikä olisi seuraava askel. Myös esimerkiksi Itämeren tilanne on katastrofaalinen.
10. Millainen on ollut vaikuttavin luontokokemuksesi?’
Minulla on luonnon kanssa sanoinkuvaamattomia ykseyden tunteita, joissa ego ja ihmisenä oleminen yhtäkkiä katoaa. Se on minuutta hyvällä tavalla ravistava ja nöyrryttävä hetki. Mikko von Hertzen, jonka kanssa tässä elämässä joutuu telmimään, katoaa hetkeksi. Silloin voi aistia oman yhteenkuuluvuuden, mitättömyyden ja pienuuden. Syntyy halu ja tarve suojella sitä kaikkea kauneutta.
Von Hertzen Brothers esiintyy Maailma kylässä -festivaalilla sunnuntaina 28.5. klo 11 Helsingin Suvilahdessa.