Suomalainen musiikki kiinnostaa ulkomailla.

Kyllä. Jos vertaa nykytilannetta 2000-luvun alkuun, jolloin meillä oli muutamia menestystarinoita, menestymme nyt laajemmin. Usein puhutaan popmusiikista, mutta meillä on myös maailmanluokan kapellimestareita, säveltäjiä, taide- ja jazzmuusikoita. Isoin muutos on tapahtunut kirjoittamisen ja tuottamisen puolella. Suomalaiset musiikintekijät tekevät biisejä kansainvälisille artisteille. Uskon, että lähivuosina isot breikkaukset tapahtuvat juuri tekijäpuolella. Suomen Max Martinin tulo on todennäköisempää joka vuosi.

Musiikkiviennissä musiikilla ei ole väliä, vain rahalla.

Ei. Molemmilla on väliä, mutta musiikki tulee järjestyksessä ensin. Pelkällä rahalla ei tehdä tulosta. Toki rahaa tarvitaan esimerkiksi makkinointiin ja kiertueisiin. Popin puolella saattavat korostua taloudelliset tavoitteet, mutta taidemusiikin puolella on syytä painottaa kulttuurista näkökulmaa.

Musiikkiviennillä luodaan kuvaa suomalaisuudesta, mutta se ei ole aina moninaista.

Näen, että suomalainen musiikki on moninaista. Genrejen suhteen olemme paljon muutakin kuin metallikansa. Musiikissamme on myös diversiteettiä. Popin puolella kärki on vielä aika kapea, mutta siihen meidän on vaikea vaikuttaa. Kärki syntyy pitkälti markkinoiden ohjauksessa. Kun katsoo uusia artisteja, voi huomata että diversiteetti on kasvussa. Joskus ihmiset ajattelevat, että Music Finland valitsee artistit, jotka viedään ulkomaille. Emme kuitenkaan tee valintoja, vaan tuemme yrityksiä, kuten levy-yhtiöitä, jotta heillä olisi paremmat edellytykset toimia kansainvälisesti.

Levy-yhtiöt päättävät mitä viedään ulkomaille, eivät musiikintekijät tai artistit.

Molemmat. Artistiviennin osalta levy-yhtiöillä on iso merkitys, sillä se vaatii isoja investointeja. Oma alueensa ovat musiikintekijät ja kirjoittajat. Enää ei ole sellaista meininkiä, että laitetaan nauhoite reppuun ja lähdetään kauppaamaan sitä. Uusi sukupolvi verkostoituu itselleen sopivien tekijöiden kanssa maasta riippumatta. Kansainvälistyminen on johtanut siihen, että suomalainen musiikki on laadukasta tänä päivänä.

Digitaaliset musiikkipalvelut helpottavat vientiä.

Kyllä siinä mielessä, että musiikki on lähtökohtaisesti globaalisti jaettavissa. Asiasta tekee haastavan se, että Spotifyn kaltaisiin palveluihin tulee satatuhatta biisiä viikossa. Artistiuran ja -brändin rakentaminen vaatii paljon taitoa, mutta osittain myös tuuria. On olemassa artisteja, jotka ovat TOP50-listalla musiikkipalveluissa, mutta joiden keikalle saapuu sata ihmistä. Radiolla on ehdottomasti yhä merkitystä. Jos artisti soi radiossa, sillä on yleensä positiivinen vaikutus keikkailuun.