Anarkistimartat perustettiin, koska ”perusmartat” olivat liian vanhoillisia.

Tavallaan. Kun Anarkistimartat perustettiin Minna Canthin päivänä 16 vuotta sitten, Marttaliitto oli vielä osittain konservatiivinen. Sittemmin liitto on uudistunut ja on nykyään samoilla linjoilla meidän kanssamme.

Toki jotkin yksittäiset martat voivat olla vanhoillisia. Olen esimerkiksi kuullut joidenkin päivittelevän, että miksi sinne Pride-kulkueeseen täytyy mennä. Martat siis osallistuvat kulkueeseen. Me emme halua jäseneksemme ihmisiä, jotka eivät hyväksy eri vähemmistöjä.

Anarkismi ja marttuus eivät ole ristiriidassa.

Näin on, vaikka emme ole kovin anarkistisia. Logossamme lukee anARKIstimartat. Pääosin siis harjoitamme arjen anarkismia. Olemme esimerkiksi neuloneet tänä vuonna Ukrainaan 250 sukkaparia. Aikaisemmin olemme neuloneet sukkia sivareille, kodittomille, yksinäisille vanhuksille ja koulukodeissa asuville.

Kannatamme myös mahdollisimman vähää byrokratiaa. Hallituksemme kokouksiin voi osallistua kuka tahansa kiinnostunut. Kun minä liityin, menin suoraan hallituksen kokoukseen, jossa minulta kysyttiin mitä haluaisin tehdä. Sanoin, että olen kiinnostunut vaatteiden kierrätyksestä. Pian olinkin järjestämässä vaatteiden kierrätystapahtumaa. Anarkistimartoissa voi valita ne aktiviteetit, jotka itseään kiinnostavat. Toimintaryhmiin voi tulla, kun itselle sopii. Jopa silloin, kun ei ole tehnyt kotitehtäviä.

Martat ovat pitäneet yllä monia perinteitä, jotka ovat nousseet nyt pinnalle.

Martoilla on ylisukupolvista tietoutta siitä, miten voidaan elää ympäristöystävällisesti.

Kyllä. Martat ovat pitäneet yllä monia perinteitä, jotka ovat nousseet nyt pinnalle. Martat järjestävät esimerkiksi kursseja, joissa opetellaan ekologista elämäntapaa. Myös luonnonmukainen puutarhanhoito on noussut trendiksi. Ja tietenkin villiruoka ja parsimis- ja paikkaamistaidot.

Marttojen täytyy tehdä vielä töitä, jotta toimintaan saadaan mukaan eri taustaisia ja -ikäisiä ihmisiä.

Tämän eteen on mielestäni jo tehty töitä, mutta toki sitä pitää jatkaa. Meillä on anarkistimartoissa muutama aktiivinen nuori aikuinen, esimerkiksi ympäristövastaavamme on kolmikymppinen. Sanoisin, että marttojen toiminta, se sisältö, kiinnostaa, mutta nykyään on vaikea saada ihmiset liittymään yhdistyksiin. Mitä tulee monikulttuurisuustoimintaan, Uudenmaan martat ovat esimerkiksi pitäneet maahanmuuttajanaisille kursseja, joissa opetellaan digitaitoja. Me anarkistimartat olemme tehneet pitkään yhteistyötä Suomi-Syyria ystävyysseuran kanssa.

Mielestäni Marttaliiton kannattaisi vielä miettiä, voisiko vähävaraisille yksineläville ihmisille antaa jäsenalennuksen. 25-vuotiaaksi jäsenyys on ilmaista ja martoilla on myös perhealennus. Marttaliiton jäsenyys maksaa 40 euroa vuosi ja se on paljon joillekin ihmisille.