Suomen verotusjärjestelmä lisää eriarvoisuutta.
En sanoisi kyllä enkä ei. Suomessa ansiotuloverotus tasaa tuloeroja aika tehokkaasti, mutta toisaalta meillä on aukkoja sekä pääomatulo- että yritysverotuksen puolella. Tämän takia verotuksemme ei ole kaikilta osin progressiivista, vaan kaikista ylimmissä tuloluokissa se muuttuu regressiiviseksi. Järjestelmämme ei myöskään tasaa yhtä tehokkaasti varallisuuseroja, koska se keskittyy tulojen verotukseen. Henkilön varallisuus voi kasvaa ilman, että hän saa verotettavia tuloja.
Se mitä ja miten verotetaan, heijastelee yhteiskunnan arvoja.
Juuri näin. Verotuksen valinnat pohjaavat arvoihin ja ovat poliittisia valintoja. Verotus voidaan järjestää monella tapaa: kyse on siitä, mitä verotetaan ja millä tavoin. Eri maiden verojärjestelmiin vaikuttavat toki myös erilaiset resurssit ja lähtökohdat.
Progressiivinen verotus: Mitä enemmän ihmisellä on tuloja, sen suurempi veroprosentti on.
Regressiivinen verotus: Vastakohta eli paljon tienaavat maksavat veroja suhteessa vähemmän.
Verokikkailu ei ole ongelma Suomessa.
Kyllä verokikkailu, tai verovälttely, ja aggressiivinen verosuunnittelu ovat ongelma myös Suomessa. Yritystoiminnassa voittoja siirretään maihin, jotka verottavat niitä matalammin ja henkilöverotuksen puolella voidaan esimerkiksi välttää pääomatuloverotusta muuttamalla maahan, jossa myyntivoittoja ei veroteta. Sitten on vielä Finnwatchin somevaikuttajaselvityksessä havaitun kaltaisia porsaanreikiä, joissa ei ole valtion rajat ylittävää elementtiä, vaan kyse on puhtaasti kotimaisista järjestelyistä.
Verotusjärjestelmien kehittäminen on avainasemassa globaalin eriarvoisuuden vähentämisessä.
Ehdottomasti. Tällä hetkellä kehittyvät maat menettävät suhteellisesti eniten verotuloja. Tämä johtuu muun muassa siitä, miten kansainvälinen yritysverojärjestelmä on rakennettu. Järjestelmä on pääosin suunniteltu sata vuotta sitten, kun yritystoiminta ei ollut rajoja ylittävää. Sen jälkeen järjestelmää on kehitetty lähinnä rikkaiden länsimaiden johdolla. Verojärjestelmä on vanhentunut ja sen kehittämistä leimaa globaali demokratian puute.
Ihanteellisessa tulevaisuuden verojärjestelmässä on ohjaavuutta, samalla kun pidetään huolta siitä, ettei se ole eriarvoistavaa.
Verotuksen tulee olla tulevaisuudessa feminististä.
Näin on. Monet verotuksen porsaanrei’istä hyödyttävät enemmä miehiä, koska miehillä on enemmän varallisuutta. Päiväkodit, koulut ja muut naisten aseman kannalta keskeiset instituutit toimivat puolestaan verovaroilla. Olennaista on se, miten veroja kerätään ja mitä verovaroilla saadaan aikaan.
Feministinen verojärjestelmä tarkoittaa käytännössä progressiivista järjestelmää, jossa veroilla kustannetaan palveluita ja edistetään tasa-arvoa. Ihanteellisessa tulevaisuuden verojärjestelmässä on ohjaavuutta, samalla kun pidetään huolta siitä, ettei se ole eriarvoistavaa. Esimerkiksi päästöveroja suunniteltaessa huolehditaan, ettei energiaköyhyys lisäänny.
Kuka?
Saara Hietanen
Ammatti: Finnwatchin veroasiantuntija.
Tausta: Suorittanut maisterintutkinnon laskentatoimesta Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa. Ollut aiemmin tilintarkastus- ja taloushallintotehtävissä, mm. Lääkärin sosiaalinen vastuu ry:ssä.
Harrastukset: Akrobatia, maastopyöräily ja muu luonnossa liikkuminen.