Kenian presidentti William Ruto on julistanut, että jokaisen kenialaisen aikuisen ja lapsen on istutettava ainakin sata puuta. Kun kenialaisia on 50 miljoonaa, se tekisi yhteensä viisi miljardia puuta.
Puunistutustalkoissa Ngongin metsässä Nairobissa kaikki ymmärtävät presidentin tavoitteen.
”Useimmat kenialaiset ymmärtävät, että ilmastonmuutos etenee. Tosiasioista ei ole erimielisyyttä, mutta ihmisten pitäisi ottaa tilanne vakavammin”, sanoo Grace Mutemi, yksi talkoolaisista.
Tänä keväänä sadekausi on ollut parempi kuin muutamaan vuoteen, mutta se on vain pieni helpotus. Ennätyksellinen kuivuus uhkaa itäisessä Afrikassa miljoonien ruokaturvaa, tuhoaa elinkeinoja ja ajaa ihmisiä kodeistaan. Ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten he, jotka ovat siihen vähiten syyllisiä.
Teollistumisen myötä fossiilipäästöt ovat kiihdyttäneet maapallon hiilitasapainon häiriötilaa, jossa ekosysteemit järkkyvät, lajikato kiihtyy ja ihmisenkin elämä vaikeutuu. Ilmastonmuutoksen alkusyy on kuitenkin kauan jatkunut metsäkato. Tällä vuosituhannella metsää on kadonnut eniten Etelä-Amerikasta ja täältä Afrikasta.
Tuhon pysäyttäminen vaatii kansainvälisiä sopimuksia, fossiilipäästöjen verottamista – ja lisää metsää. Ilmastotutkijoiden mukaan miljoonia neliökilometrejä. Maapallo pyytää meitä massiivisiin puunistutustalkoisiin.
Paras hetki on nyt, kun sadekausi on kostuttanut maan.
Earth Day 22.4. on kansainvälinen kansalaistoiminnan juhlapäivä ja Ngongin metsässä istutetaan puita. Internations Changemakers -verkoston kautta järjestettyyn tapahtuman osallistumismaksu on kolme euroa per taimi ja valmiiksi kaivetut kuopat sisältyvät hintaan.
Kenian pääkaupunki on bisneksen ja järjestömaailman kansainvälinen keskus, ja talkoiden kokoonpano sen mukainen: täällä syntyneiden lisäksi mukana on apuvoimia ainakin Kongosta, Ugandasta, Intiasta, Saksasta ja Suomesta. Parikymmenen aikuisen lisäksi istuttamiseen osallistui pieni koululaisryhmä Kiberasta.
”Istun aivan liikaa tietokoneen ääressä. Nyt haluan tehdä omin käsin jotain luonnollisten ekosysteemien entisöimiseksi”, kertoo kongolaistaustainen Queen Safari.
Hän työstää parhaillaan gradua ilmastonmuutoksesta. Yksi keskeisistä teemoista on metsähakkuiden vaikutus alueiden haavoittuvuuteen tulvien keskellä.
”Tärkein vastuu on päättäjillä, mutta jokainen voi tehdä jotain. Ilmastoahdistus ei auta, vaan meidän on otettava vastuu, täynnä toivoa. Luonnolla on kyky parantua”, hän sanoo.
Iltapäivän aikana aikuiset ottavat selfieitä ja lapsille järjestetään spontaanit juoksukilpailut, joissa kukaan ei häviä. Siinä sivussa 70 erilaista paikalliseen alkuperäislajistoon kuuluvaa taimea aloittaa elämänsä Ngongin mullassa.
Miljoonat metsäneliökilometrit ja presidentin pyytämät viisi miljardia puuta tuntuvat huimaavan kaukaisilta. Sateisen päivän optimismi ei silti horju.
Jaswant Chauhan on osallistunut tänä keväänä puunistutustapahtumiin joka viikonloppu.
”Porukat, joihin olen osallistunut, ovat istuttaneet tällä sadekaudella 10 000 puuta. Kun jokainen tekee osuutensa, me onnistumme”, hän sanoo.
Metsien arvoa on tapana mitata niiden tarjoamien ”palvelujen” kautta. Metsä sitoo vettä ja hiiltä, vakauttaa ilmastoa ja parantaa ruokaturvaa.
Lisäksi metsällä on itseisarvonsa. Se on puiden suojelema yhteisö, jossa eri lajit elävät toinen toisistaan.
Afrikassa metsästä tulee hakematta mieleen ”ubuntu”, maanosan erilaisia kulttuureja yhdistävä yhteisöllisyyden periaate. Zulun kielestä nimensä saanut filosofia kiteytyy yksinkertaiseen ajatukseen: Minä olen, koska me olemme. Minä voin hyvin, jos me voimme hyvin.
Metsässä ubuntu on kirjaimellista.
Globaalissa ubuntussa mitkään istutustalkoot eivät auta, jos ihminen – lajeista harmillisin – ei pysty myös massiivisiin metsien hengissäpitämistalkoisiin.
Kirjoittaja on Maailman Kuvalehden Kenian kirjeenvaihtaja.
