1. Mainitse kolme konkreettista asiaa, joilla rakentaisit kaikkien kannalta kestävää tulevaisuutta Suomessa ja maailmalla?
Globaalin oikeudenmukaisuuden edistäminen monenkeskisen sääntöpohjaisen järjestelmän kautta. Suomen presidenttinä haluaisin viestiä, että esimerkiksi YK-järjestelmä on tärkeä, mutta kaipaa toki uudistamista.
Toiseksi haluaisin nostaa ruokaturvan, sillä se lähtee perusihmisoikeuksista: ihmisillä on oikeus ravintoon. Sodan sääntöihin pitäisi saada kirjattua, että ruokaa ei käytetä aseena.
Kolmas asia liittyy ympäristöilmastokysymyksiin, siihen että pystytään ottamaan kansainvälisesti oikeita askeleita ilmastonmuutoksen torjunnassa.
2. Presidentti on arvojohtaja. Mikä on mielestäsi Suomen ulkopolitiikan tärkein arvo?
Ihmisarvo eli jokaisen ihmisen ihmisarvon ja elämän kunnioittaminen. Vierastan sanaa arvojohtaja, sillä mielestäni kukaan ei voi julistautua sellaiseksi, mutta presidentti voi olla arvokeskustelija. Presidentti on totta kai siinä mielessä keskeinen, että jos hän ottaa kantaa, se hyvin nopeasti koetaan arvojohtajan ulostulona. Tarvitsemme sellaista keskustelua, jossa presidentti voi olla viitoittamassa tietä.
3. Ilmastouhat, energiakriisi ja sota pelottavat ihmisiä. Mikä rooli tunteilla on arvojohtajan työssä?
Koska presidentti on päivän politiikan ja puoluepolitiikan ulkopuolella, hänellä on mahdollisuus toimia kansakunnan yhdistäjänä. Se ei tarkoita sitä, että pitäisi pyrkiä kaikessa yksituumaisuuteen, että meillä olisi vain yksi näkemys tai mielipide. Emme me sellaista yhteiskuntaa tietenkään halua, vaan sitä, että moniäänisyydessäkin pystyisimme kuuntelemaan toisiamme ja keskustelun sävy säilyisi toisia kunnioittavana.
4. Millaista kokemusta teillä on yhteistyöstä ja politiikasta kehittyvien maiden kanssa?
Kokemukseni liittyy pitkälti Euroopan parlamenttiin. Kun olin meppinä viisi vuotta, osallistuin Välimeren Unionin kokouksiin, jossa oli mukana Pohjois-Afrikan kehittyvät maat ja Lähi-itä. Silloin esimerkiksi arabikevät haastoi koko aluetta, ja ensimmäinen siirtolaisvirta saapui Välimeren yli. Euroopan parlamentissa globaalin maailman haasteet olivat aivan eri tavalla jatkuvasti poliittisella agendalla kuin Suomen eduskunnassa.
Järjestöpuolella olen ollut muun muassa puheenjohtajana Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKe ry:ssä eli kiinnostus kehittyviin maihin on kulkenut koko ajan mukana.
5. Kehittyvien maiden merkitys maailmanyhteisössä korostuu yhä enenevissä määrin. Mitä tämä tarkoittaa Suomen ulkopolitiikan kannalta? Tulisiko Suomen ja muiden länsimaiden antaa tilaa kehittyville maille?
Toki, mutta täytyy huomioida, että kehittyvien maiden joukossa on hyvin erityyppisiä maita ja eri tavalla kehittyviä maita. On autoritaarisia maita ja maita, jotka pyrkivät ylläpitämään demokraattista yhteiskuntajärjestelmää. Näen kehitysyhteistyön hyvin tärkeänä silloin, kun me lähdemme tukemaan yhteiskuntien rakenteita. Ennen kaikkea näen kansalaisyhteiskunnan ruohonjuuritason tukemisen keskeisenä, koska sieltä rakennetaan demokraattisten instituutioiden pohjaa.
Presidentillä on rooli nimenomaan arvokeskustelun kautta. Luulen, että ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden myötä ilmastopakolaisuuden tyyppiset kysymykset voivat hyvinkin nousta turvallisuuspoliittiselle agendalle.
6. Miten edistäisit presidenttinä ihmisoikeuksien toteutumista?
Presidentti osallistuu YK:n yleiskokouksiin ja pystyy siellä käyttämään puheenvuoroja ja olemaan keskeisesti mukana keskusteluissa. Silloin kun puhutaan ihmisoikeuksista, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta, jota presidentti johtaa, on yksi keskeisistä foorumeista. Siellä pystytään myös tuomaan esiin ulkopolitiikan ihmisoikeusperusteisuutta, ja sehän myös kytkeytyy turvallisuuspolitiikkaan.
7. Millaisena näet Suomen presidentin roolin ilmastopolitiikan johtamisessa ja toteuttamisessa osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan edistämistä?
Presidentillä on rooli nimenomaan arvokeskustelun kautta. Luulen, että ilmastonmuutoksen ja sään ääri-ilmiöiden myötä ilmastopakolaisuuden tyyppiset kysymykset voivat hyvinkin nousta turvallisuuspoliittiselle agendalle.
Näen tärkeänä, että presidentti nostaa esille ilmastokysymykset omassa toiminnassaan ja kansainvälisillä foorumeilla. Valtiovierailut ovat mitä luontevampia tapoja käydä tätä keskustelua, kun tietää että meillä Suomessa on erinomaisen hyvää osaamista vaikkapa metsäasioissa tai teknologiassa.
8. Kansalaisten vapaa ja aktiivinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan on demokratian edellytys. Miten edistäisitte presidenttinä demokratiaa ja kansalaisten osallistumista?
Tuetaan järjestö- ja yhdistystoimintaa, joka Suomessa on ollutkin perinteisesti hyvällä tolalla. Näen tärkeänä, että jatkossakin tuetaan järjestöjen tekemää kehitysyhteistyötä. Presidenttinä olisin valmis osoittamaan miten tärkeää työtä järjestöt tekevät vaikkapa käyttämällä arvopuheenvuoroja ja osallistumalla järjestöjen tilaisuuksiin. Suomessa puolueiden välinen demokratiayhteistyö Demo toimii niin, että pyritään esimerkiksi lisäämään nuorten ja naisten osallisuutta politiikassa kolmansissa maissa. Tällaista yhteistyötä kehitysmaiden suuntaan pidän myös tärkeänä.
9. Hybridivaikuttaminen on valitettavan ajankohtainen teema myös tulevalla presidenttikaudella. Miten presidenttinä tasapainottelisitte ihmisoikeuksien turvaamisen ja turvallisuuden välillä?
Viesti Venäjän suuntaan pitää olla ihan selkeä: me näemme tämän nimenomaisesti hybridihyökkäyksenä Suomea kohtaan, ja että näiden ihmisten (rajalle tuodut turvapaikan hakijat) ei pidä tulla Venäjän hyväksikäyttämäksi. Mielestäni on myöskin tärkeää, että Suomen venäläisvähemmistö ja kaksoiskansalaiset ymmärtävät, että raja on kiinni nimenomaan Venäjän toiminnan takia. Niin kauan kuin Venäjä jatkaa tällaista operaatiota, meidän viestimme pitää olla selkeä ja meidän täytyy pyrkiä ennakoimaan tilannetta.
10. Jos sinulla olisi mahdollisuus muuttaa yksi asia maailmassa, mikä se olisi? Miksi?
Vastaan ehkä vähän runollisesti, mutta runoilija Erkki Leminen on sanonut tällaisen hienon aforismin kuin rakkaudettomuus, koska kaikki muut synnit ovat vain sen seurausta. Jos me emme pysty tuntemaan lähimmäisenrakkautta toinen toisiamme kohtaan, siitähän kaikki epäoikeudenmukaisuus ja vääryys saa loppupeleissä alkujuurensa.
Presidentti ja 10 kysymystä kestävästä tulevaisuudesta -tentissä seuraavaksi Jutta Urpilainen 9.1. klo 16.15-16.45.
Lisätietoja: Fingo.fi