Perjantaina 26. tammikuuta YK:n palestiinalaispakolaisjärjestö UNRWA tiedotti saaneensa Israelin viranomaisilta tietoja, joiden mukaan 12 UNRWA:n työntekijää olisi ollut osallisena Hamasin 7. lokakuuta 2023 toimeenpanemaan hyökkäykseen. Järjestö irtisanoi välittömästi yhdeksän tiedoissa nimettyä henkilöä; yhden tiedetään kuolleen ja loput kaksi ovat kateissa.
Israelin syytökset tulivat ilmi vain muutama tunti sen jälkeen kuin Kansainvälinen tuomioistuin velvoitti väliaikaismääräyksessään Israelin tekemään kaikkensa estääkseen kansanmurhan Gazassa ja sallimaan humanitaarisen avun toimittamisen kaistaleelle.
Seuraavana päivänä kourallinen maita, näiden joukossa Suomi ja UNRWA:n suurin yksittäinen rahoittaja Yhdysvallat, ilmoitti jäädyttävänsä tukensa UNRWA:lle.
Israelin syytöksiin reagoiminen jäädyttämällä UNRWA:lle suunnatut tuet kertoo ymmärtämättömyydestä järjestön asemasta ja toiminnasta.
UNRWA (United Nations Relief and Works Agency for Palestine Refugees in the Near East) on vuonna 1950 toimintansa aloittanut YK:n järjestö, jonka tehtävänä on tarjota suojelua ja tukea kuten koulutusta, terveydenhuoltoa ja muita peruspalveluita noin kuudelle miljoonalle palestiinalaispakolaiselle toimialueellaan. Alue kattaa miehitetyn Länsirannan, Itä-Jerusalemin ja Gazan kaistaleen sekä Libanonin, Jordanian ja Syyrian.
UNRWA:n vastuulla ovat vuoden 1948 pakolaiset ja heidän jälkeläisensä eli he, jotka ajettiin kodeistaan Israelin valtion perustamista edeltäneinä ja seuranneina kuukausina tapahtumissa, jotka palestiinalaiset tuntevat nimellä Nakba, katastrofi.
UNRWA on YK:n vanhimpia organisaatioita. Se perustettiin rajatuksi mandaattikaudeksi tarjoamaan kehitys- ja humanitaarista apua palestiinalaispakolaisille ja sen oli tarkoitus jatkaa toimintaansa siihen asti, kun pakolaisten tilanteeseensa olisi saatu oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu.
Näin ei ole tapahtunut, ja järjestön mandaattia on täten jatkettu toistuvasti. Syynä tähän on ensisijaisesti se, että Israel on kieltäytynyt toimeenpanemasta YK:n päätöslauselma 194:ää, jossa taataan pakolaisten oikeus paluuseen ja korvauksiin menetyksistään.
UNRWA on perustettu jo ennen YK:n yleistä pakolaisjärjestöä UNHCR:ää ja sen mandaatti on laajempi kuin sisarjärjestönsä. Järjestö toimii 58 pakolaisleirillä osana palestiinalaispakolaisyhteisöjä ja suurin osa sen työntekijöistä on itse järjestön pakolaisrekistereissä.
Nyt kuultavat Israelin poliittisen johdon vaatimukset siitä, että UNRWA:lle ei tulisi jatkossa olla roolia Gazassa, toistavat tuttua narratiivia.
Sen lisäksi, että monet tukeutuvat UNRWA:n tarjoamiin peruspalveluihin, palestiinalaisille UNRWA:n merkitys liittyy myös itse järjestön olemassaoloon ja sen tarjoamaan pakolaisstatukseen. UNRWA:n nähdään toimivan muistutuksena maailmalle pakolaisuuden jatkumisesta ja siitä, ettei Israelia ole koskaan asetettu vastuuseen etnisistä puhdistuksista, joita se toimeenpani vuonna 1948 Israelin perustamisen yhteydessä.
UNRWA:n linkittyminen pakolaisten paluuoikeuden toimeenpanemiseen on näkynyt myös Israelin suhtautumisessa järjestöön. Israelin näkökulmasta UNRWA muistuttaa valtion perustamiseen liittyvästä asuttajakolonialistisesta väkivallasta, kun taas UNRWA:n lakkauttamisen ajatellaan saavan palestiinalaispakolaiset vaatimuksineen ’katoamaan’.
Nyt kuultavat Israelin poliittisen johdon vaatimukset siitä, että UNRWA:lle ei tulisi jatkossa olla roolia Gazassa, toistavat siten tuttua narratiivia.
Israel muun muassa syyttää UNRWA:a palestiinalaisten pakolaisuuden pitkittämisestä ja esittää (yleensä perusteettomia) väitteitä, joissa kyseenalaistetaan järjestön puolueettomuus ja toimintatavat.
Nykyinen pääministeri Benjamin Netanyahu on toistuvasti vaatinut UNRWA:n lakkauttamista. UNRWA:a vastaan on käynnissä myös jatkuvaa lobbausta toimijoilta kuten Elders of Zion ja UN Watch, jotka keskittyvät viestinnässään järjestön mustamaalaamiseen.
Miehittäjävallalla olisi kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuus huolehtia siviiliväestöstä miehitetyillä alueilla. UNRWA on hoitanut tätä tehtävää Israelin sijaan pitkälti länsimaiden rahoittamana.
Kaikki humanitaariset järjestöt tasapainottelevat sen todellisuuden kanssa, että erityisesti paikalliset työntekijät ovat usein itse osa konflikteja ja siksi puolueettomuus on heille erityisen haastavaa. Puolueettomuus humanitaarisessa järjestössä tarkoittaa, että työntekijät eivät voi julkisesti olla konfliktissa kenenkään puolella.
UNRWA järjestää työntekijöille säännöllisesti koulutuksia kansainvälisestä oikeudesta ja humanitaarisista periaatteista. Kaikki UNRWA:n työntekijät ovat myös hyväksyneet niin YK:n periaatteet kuin käytännesäännöt.
Lisäksi on hyvä muistaa, että UNRWA on ollut Gazassa Israelin pyynnöstä. Israel on myös hyötynyt UNRWA:sta ja tukenut sen olemassaoloa, koska miehittäjävallalla olisi kansainvälisen oikeuden mukaan velvollisuus huolehtia siviiliväestöstä miehitetyillä alueilla. UNRWA on hoitanut tätä tehtävää Israelin sijaan pitkälti länsimaiden rahoittamana.
Gaza on erityisen riippuvainen UNRWA:n toimintakyvystä, sillä sen väestöstä noin 70 prosenttia on vuoden 1948 pakolaisia ja heidän jälkeläisiään. UNRWA on merkittävin humanitaarinen toimija vuodesta 2007 jatkuneen saarron kurjistamalla kaistaleella, jossa se myös työllistää noin 13 000 ihmistä.
Siksi erityisesti Gazassa UNRWA:n toiminnan lakkauttamisen seuraukset olisivat niin kutsuttuna normaalinakin aikana katastrofaaliset.
Nyt, kun Israel toimet ovat raunioittaneet suuren osan Gazan infrastruktuurista, tuhonneet terveydenhuollon toimintaedellytykset, ajaneet yli 80 prosenttia ihmisistä kodeistaan ja luoneet alueelle nälänhädän, on UNRWA:n kyvyssä tarjota palestiinalaisille tukea, suojaa ja terveydenhuoltoa kyse elämästä ja kuolemasta.
UNRWA:n työtä Gazassa ei ole mahdollista korvata muilla YK:n järjestöillä. Millään muulla toimijalla ei ole yhtä laajaa operatiivista läsnäoloa, henkilöstökapasiteettia ja infrastruktuuria Gazassa.
Muiden YK järjestöjen henkilöstöä on Gazassa korkeintaan muutamia satoja. UNRWA:n vastuulla on muun muassa ne yli 100 koulua, joissa tällä hetkellä majoittuu satoja tuhansia sisäisesti paenneita ihmisiä.
Kansainvälisen oikeuden puitteissa YK:n rakennukset nauttivat loukkaamattomuutta ja humanitaariset työntekijät ovat erityisessä suojeluksessa.
Lokakuusta alkaen Israel on pyrkinyt näännyttämään Gazan siviiliväestöä sulkemalla Gazaan johtavat vesihanat, tuhoamalla välttämätöntä infrastruktuuria kuten sähkö- ja vesilaitoksia ja eväämällä ja vaikeuttamalla humanitaarisen avun pääsyä alueelle.
Niiden yli 26 000 palestiinalaisen joukossa, jotka ovat tähän mennessä menettäneet henkensä Israelin iskuissa, on yli 150 UNRWA:n työntekijää.
Israel on kohdistanut iskujaan UNRWA:n ylläpitämiin kouluihin ja sairaaloihin, joissa majoittuu juuri nyt noin miljoona siviiliä, jotka etsivät turvaa YK:n lipun alta. Myös UNRWA:n Gazan alueen pääkonttori on vahingoittunut sen lähelle tehtyjen iskujen vuoksi.
Nämä iskut ovat tapahtuneet siitä huolimatta, että UNRWA on toistuvasti korostanut jakavansa kaikkien toimipaikkojensa koordinaatit Israelin armeijalle ja siitä huolimatta, että kansainvälisen oikeuden puitteissa YK:n rakennukset nauttivat loukkaamattomuutta ja humanitaariset työntekijät ovat erityisessä suojeluksessa.
UNRWA on onnistunut jatkamaan elämää ylläpitävää työtään Israelin saartotoimista, pommituksista ja infrastruktuurin tuhoamisesta huolimatta.
Nyt rahoituksen radikaali ja äkillinen väheneminen uhkaa kuitenkin UNRWA:n toimintaedellytyksiä. UNRWA antoi varoituksen, ettei järjestö pysty jatkamaan toimintaansa helmikuuta pitemmälle, jos rahoitusta ei palauteta.
YK:n pääsihteeri Antionio Guterrez ja UNRWA:n johtaja Philippe Lazzarini ovat vedonneet tukensa jäädyttäneisiin maihin ja pyytäneet, että nämä harkitsisivat päätöstään uudelleen.
Rahoituksen jäädyttäminen on ristiriidassa Kansainvälisen tuomioistuimen määräyksen kanssa ja saattaa itsessään rikkoa kansainvälistä kansanmurhasopimusta.
Samalla kun Kansainvälinen tuomioistuin velvoitti väliaikaismääräyksellään Israelia välittömiin toimiin kansanmurhan estämiseksi Gazassa, se myös totesi, että Israelin toimet vaikuttavat täyttävän kansanmurhaksi luokiteltavien tekojen tunnusmerkit ja täten tuomioistuin jatkaa tapauksen käsittelyä. Tämä myös tarkoittaa, että yleissopimuksen allekirjoittaneet maat ovat velvollisia estämään mahdollisen joukkotuhonnan.
Vaikka lopullista päätöstä saadaan todennäköisesti odottaa vuosia, luulisi jo sen, että tuomioistuin näkee kansanmurhan mahdollisena, johtavan pakotteisiin Israelia vastaan. UNRWA:n rahoituksen jäädyttäminen tässä tilanteessa on irvokasta.
YK:n erityisraportoija Francesca Albanese varoittaakin, että rahoituksen jäädyttäminen on ristiriidassa Kansainvälisen tuomioistuimen määräyksen kanssa tarjota tehokasta apua Gazassa ja saattaa itsessään rikkoa kansainvälistä kansanmurhasopimusta.
Täten Suomi ja muut rahoituksen jäädyttäneet maat eivät vain ole estämässä tuomioistuimen päätöksen toimeenpanoa vaan saattavat jopa joutua itse lailliseen vastuuseen toimistaan.
Vaikka Suomen seuraava maksatus UNRWA:lle oli määrä tehdä vasta huhtikuussa ja rahoituksen keskeyttämisellä ei siten ole käytännön vaikutusta juuri nyt, on ilmoitus poliittisesti ongelmallinen ja tehty akuutissa tilanteessa, jossa UNRWA:lle pitäisi antaa työrauha Kansainvälisen tuomioistuimen väliaikaismääräyksen tehokkaalle toimeenpanolle ja YK:n sisäiselle tutkimukselle.
Suomen päätös on lisäksi ristiriidassa Ulkoministeri Elina Valtosen aiemmin samalla viikolla antamien kommenttien kanssa, joissa Suomi korosti humanitaarisen tilanteen kriittisyyttä.
Lisäksi Ulkoministeriö julkaisi 29.1.2024 tiedotteen, jossa Suomi korosti Kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen merkitystä ja sen kunnioittamisen tärkeyttä.
Suomen toiminta on ristiriidassa myös hyvän humanitaarisen avunannon periaatteiden kanssa, joihin Suomi on sitoutunut ja joiden mukaan apua tarjotaan tarveperustaisesti ja humanitaarista imperatiivia kunnioittaen.
Rankaisemattomuus Israelin tekemiä vakavia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia kohtaan on rapauttanut koko sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta.
UNRWA:n rahoituksen väheneminen ei tule vaikuttamaan pelkästään Gazaan, vaan järjestön toimintaan kokonaisuudessaan.
Esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Suomen päätökset koskevat UNRWA:n yleisavustuksia, joilla rahoitetaan UNRWA:n toimintaa koko sen mandaattialueella.
UNRWA:n rahoitus koostuu valtioiden vapaaehtoisista lahjoituksista, ja järjestö on kamppaillut talousvaikeuksien kanssa jo usean vuosikymmenen ajan. Tämä on näkynyt palestiinalaispakolaisten arjessa palveluiden ja tuen vähentymisenä.
Lisäksi alijäämäisen budjetin varassa toimivan järjestön on siirrettävä varoja aina sinne, missä niitä tarvitaan eniten. Tämän vaikutukset on nähty muun muassa Syyrian sisällissodan yhteydessä. Taisteluiden jalkoihin jääneiden ja maasta paenneiden palestiinalaispakolaisten tarpeisiin vastaaminen kärjisti jo entisestää tiukkaa taloustilannetta ja aiheutti ongelmia esimerkiksi palkanmaksussa koko UNRWA:n toimialueella.
Tilanteessa, jossa Israel on toistuvasti pommittanut YK:n tiloja ja hätämajoituksia ja jossa se jatkuvasti kyseenalaistaa UNRWAn ja YK:n toimintaa, tulisi UNRWA:lle puolueettomana järjestönä taata mahdollisimman laaja tuki ja toimintaedellytykset.
UNRWA ei ole pyrkinyt väheksymään tai peittelemään Israelin syytöksiä työntekijöidensä osallisuudesta lokakuun iskuihin vaan se ryhtyi välittömiin toimenpiteisiin saamiensa tietojen pohjalta. UNRWA tekee jatkuvaa yhteistyötä Israelin viranomaisten kanssa, joille se muun muassa ilmoittaa kaikkien työntekijöidensä henkilötiedot.
Tästä huolimatta koko järjestö on laitettu vastuuseen muutaman sen työntekijän mahdollisista toimista, joihin on jo puututtu.
Onkin selvää, että tuen lopettaminen on kollektiivinen rangaistus, joka osaltaan myös dehumanisoi UNRWA:n palestiinalaisia työntekijöitä, joista monet ovat vaarantaneet henkensä pelastaakseen ihmishenkiä Israelin harjoittaman äärimmäisen väkivallan keskellä.
UNRWA:n toimintaa on tarpeen jatkaa niin kauan, kunnes palestiinalaispakolaisten tilanteeseen saadaan oikeudenmukainen ja kestävä ratkaisu. Palestiinalaisalueen miehitys ja Gazan saarto ovat pitkittäneet tilanteen ratkaisua kuten myös se, ettei Israelia ole koskaan vaadittu vastuuseen menneistä teoistaan.
Rankaisemattomuus Israelin tekemiä vakavia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia kohtaan on rapauttanut koko sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä, humanitaarinen imperatiivi ja nyt myös konkreettinen kansainvälisen tuomioistuimen määräys velvoittavat Suomea toimimaan UNRWA:n toimintaedellytysten välittömäksi turvaamiseksi ja Gazan palestiinalaisten suojelemiseksi kansanmurhalta.
