”Kun jäin vuonna 1999 eläkkeelle Kambodzhan maatalousministeriöstä, huomasin ettei kukaan auta vanhuksia. Niinpä päätin perustaa heitä auttavan järjestön”, Kong Saoum kertoo ja väläyttää tavaramerkkinsä: täydellisen valkoisen hammasrivistön.
Rattoisat eläkepäivät tarkoittavat 85-vuotiaalle miehelle sitä, että hän käy joka päivä töissä. Tai ei hän enää ole virallisesti työntekijä, vaan konsultti perustamassaan HOM-kansalaisjärjestössä. Se on lyhenne sanoista kaiken ikäisten ja onnettomien ihmisten apu.
Saoum aloitti uransa eläinlääkärinä, ja jäi eläkkeelle työskenneltyään 17 vuotta maatalousministeriössä. Eläkeläisten kerhotoiminnasta järjestö laajensikin maataloushankkeisiin, kuten kastelujärjestelmien rakentamiseen, kaivojen kaivamiseen ja kotipuutarhojen viljelyyn.
Ympäristönäkökulma on Saoumille tärkeä. ”Opetamme maanviljelijöitä vähentämään kemiallisten lannoitteiden käyttöä ja käyttämään kompostia.”
Lähellä sydäntä ovat myös vähäosaiset lapset. Saoum kaivaa laukustaan valokuvia syrjäkylien lapsista, jotka hymyilevät yhdessä järjestön kiertokouluopettajien kanssa. ”Meillä on myös kansantanssikerho lapsille, jotka eivät käy koulua”, hän sanoo.
Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vuonna 2012 Kambodzhassa 19 prosenttia lapsista kävi töissä, ei koulussa.
Yksinomaan kotimaisella rahoituksella toimivassa järjestössä on 11 työntekijää, ja se toimii kolmessa yhteisössä Kampong Thomin alueella. Järjestön työ on huomattu, ja viranomaiset pyysivät Saoumia laajentamaan toimintaa kaikkialle Kambodzhaan. Ihan kaikkeen teräsvaarikaan ei kuitenkaan veny: ”Kieltäydyin, koska meillä ei ole tarpeeksi kapasiteettia.”
Kampong Thomissa on 10 kansalaisjärjestön verkosto, joka tekee yhteistyötä esimerkiksi luonnonkatastrofien aikana. Verkostoon kuuluva avustustyöntekijä kertoo, että Saoum on tehnyt pitkäjänteistä työtä. ”Hän on pidetty ihminen, jolla on hyvät suhteet sekä yhteisöön että viranomaisiin.”
Omasta perheestään Saoum toteaa, että on naimisissa, mutta vaimo asuu eri talossa. ”Lapsia on kuusi, joista yksi on kuollut. Lapsenlapsen lapsia on paljon, paljon!”
Miestä huolettaa millainen maa tämän päivän lapsille jää. Kuluva vuosi on ollut Kambodzhassa epätavallisen kuiva ja kuuma. Saoumin mielestä maan suurimmat ongelmat ovat luonnonkatastrofit ja ilmastonmuutos. Sen ennustetaan tuovan Kaakkois-Aasiaan enemmän sään ääri-ilmiöitä: suurempia tulvia, ankarampaa kuivuutta. Mutta myös Mekongin patohankkeet vaikuttavat alueen ihmisten ruokaturvaan.
”Ennen kalat hyppivät veneeseen. Nykyään Mekong-joessa on vähemmän kalaa. Se johtuu siitä että ihmisiä on enemmän ja he käyttävät tehokkaampia tai laittomia kalastuskeinoja.”
Saoum arvostelee ihmisten pinnallisuutta. ”Ihmiset vaikuttavat moderneilta ja pukeutuvat hyvin, mutta ottavat lainaa näyttääkseen hyvältä ja ostaakseen teknologiaa. He eivät välitä ympäristöstään.”