Kehityksen supervuosi

Tänä vuonna solmitaan useita sopimuksia, jotka määrittävät koko maailman tulevaisuutta.

Teksti: Pia Laine

Kuvat: International Rice Research Institute (IRRI)

Julkaistu: 31.3.2015

Tavoitteet ovat korkealla: tänä vuonna pitäisi sopia sekä maailmanlaajuiset kestävän kehityksen tavoitteet että saada aikaan kansainvälinen ilmastosopimus.

Syyskuussa tulee täyteen vuonna 2000 asetettujen vuosituhannen kehitystavoitteiden määräaika. YK:n puitteissa sovittuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin kuuluu muun muassa köyhyyden puolittaminen. Nyt arvioidaan, miten tavoitteissa onnistuttiin.

Samalla on tarkoitus sopia uusista, koko kansainvälistä yhteisöä koskevista kehitystavoitteista. Niitä on valmisteltu jo vuosia prosessissa, jota kutsutaan nimellä Post 2015. Uusien tavoitteiden keskiössä tulee olemaan kestävä kehitys.

Tavoitteiden tarkka sisältö on vielä auki. Valmista pitäisi tulla syyskuiseen valtionpäämiesten huippukokoukseen. Myös tällä kertaa aikajanaksi kaavaillaan 15 vuotta. Voimaan uudet tavoitteet tulevat ensi vuoden alusta.

Kuka maksaa?

Pariisissa pyritään joulukuussa saamaan aikaan sopu kansainvälisestä ilmastosopimuksesta. Tavoitteena on sopia kasvihuonekaasujen vähennyksistä, jotta ilmaston lämpeneminen hidastuisi.

Pariisissa toivotaan syntyvän seuraaja vuonna 1997 hyväksytylle Kioton sopimukselle. Ennusmerkit neuvotteluja varten eivät näytä lupaavilta. Viime vuosina useat ilmastoneuvottelut ovat päätyneet pannukakuiksi, viimeisimpänä joulukuinen Perun Limassa pidetty ilmastokokous.

Niin kehitys- kuin ilmastotavoitteiden keskeisimpiä kiistoja ovat rahoituskysymykset. Siksi myös keskustelu kehitysavun määrästä käy vilkkaana eri maissa.

EU on nimennyt kuluvan vuoden kehitysyhteistyön eurooppalaiseksi teemavuodeksi. Tarkoituksena on tehdä tunnetuksi EU:n ja sen jäsenmaiden kehitysyhteistyötä, ja etenkin sen hyötyjä. EU jäsenmaineen on maailman suurin julkisen kehitysavun antaja.

Britanniassa parlamentin ylähuone vahvisti maaliskuussa lain, joka asettaa maan antaman kehitysavun määräksi vähintään YK:n suositteleman 0,7 prosenttia. Britannian antama apu ylitti 0,7 prosentin rajan ensimmäistä kertaa viime vuonna.

Myös Suomen kehitysministeri Sirpa Paatero on pohtinut, olisiko Suomessa tarve tta kehitysyhteistyötä koskevalle laille.

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Kuka maksaa?

Nyt kun olet täällä...

Disconostalgiaa ja ilakoivaa improvisaatiota

Maat eroavat paljon siinä, millaista valtaa presidentti käyttää – ”Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema”

Kenialainen transaktivisti Letoya Johnstone on kokenut väkivaltaa ja hautonut itsetuhoa – Ja tehnyt muodista itselleen paikan, jossa voi pitää meteliä: ”Kauneus on kauneinta, kun se ei ole itsestäänselvää”