Haiti. Ihmisten tuottamat jätökset ovat alihyödynnetty voimavara. Jokainen meistä tuottaa vuodessa noin 500 kiloa virtsaa ja ulosteita. Kompostoituna kunkin tuottama jätemäärä riittäisi hänen samassa ajassa ravinnokseen tarvitsemiensa viljan ja kasvisten lannoittamiseen.

”Ihmisen jätökset ovat täynnä ruuasta saatuja ravinteita. Ne ovat peräisin pelloista, joilla sato on kasvatettu ja korjattu. Samat ravinteet ovat välttämättömiä maan tuottavuuden säilyttämiseen sadonkorjuun jälkeen”, selittää haitilaisen Soil-järjestön johtaja Sasha Kramer The Guardianissa.

Suurin este ihmisjätteiden hyötykäytölle on pelko niiden tuottamista terveysriskeistä. Ihmiselle vaaralliset bakteerit onkin eliminoitava kompostoinnin aikana huolellisesti. Jalostettunakin ihmisperäinen lannoite herättää silti monessa viljelijässä epäilyksiä.

Soil on käsitellyt Haitissa lähes miljoona litraa ihmisjätöksiä ja tuottanut noin 280 000 litraa kompostoitua multaa. Mullan laatu on vakuuttanut ihmiset ja sen loppukäyttäjiksi ovat ryhtyneet niin taimikasvattamot, kotitarveviljelijät kuin laajat maatalousprojektitkin.