Pienessä, vajaan kahdenkymmenen neliön toimistossa on levällään banderollia, vetoomuspinkkaa ja monenlaista lentolehtistä. Tiiviiseen tilaan on onnistuttu survomaan neljä työpistettä.
Heti näkyy, että kyseessä on pieni ja ketterä järjestö, jonka työstä suurin osa tapahtuu vauhdissa, toimiston ulkopuolella.
”Kokomme on meille myös etu, sillä se suo meille joustavuutta ja monenlaisia mahdollisuuksia”, vastaava toiminnanjohtaja Anna Ylä-Anttila kertoo.
Niitä mahdollisuuksia Eettisen kaupan puolesta ry, kavereille Eetti, toden teolla hyödyntääkin.
Järjestö on organisoinut mitä mielikuvituksellisimpia kampanjoita. On ollut IT-jätteellä koristeltu jouluinen Romukuusi keskellä Helsinkiä ja epäeettisen suklaan vuoksi lakkoilevia pääsiäispupuja.
Lokakuun lopulla Narinkkatorille parkkeerattiin Chocomobiili. Autosta jaettiin suklaanäytteitä, reiluja tietenkin, allekirjoitettiin vetoomuksia ja ulkoilmateatterissa esitettiin suklaa-aiheinen dokumentti. Päivän päätteeksi pidettiin suklaajuhlat Pacificossa.
Vaikuttamisen ei siis tarvitse olla tylsää.
”Banaanipuvun päälle pukeminenkin voi olla kansalaistoimintaa!” Ylä-Anttila nauraa.
Kampanjatoiminnan monimuotoisuuden yksi syy on vapaaehtoisille suotu vapaus toiminnan suhteen. Eetillä ei ole niin valmiita toimintamalleja, kuin vaikkapa Punaisen Ristin ystävätoiminta.
Kampanjat muototutuvat pitkälti vapaaehtoisten ideoiden pohjalta.
”Menemme aika sujuvasti sen mukaan, miten vapaaehtoiset itse haluavat tehdä”, Ylä-Anttila summaa.
Kaupan ja ihmisoikeuksien yhteiselo
Eetti perustettiin vuonna 2000. Jo ennen perustamista järjestön vapaaehtoiset olivat maistattaneet ihmisillä reilun kaupan kahvia.
”Eipä silloin juuri muita reiluja tuotteita vielä Suomessa saanutkaan”, Anna Ylä-Anttila muistaa.
Muutaman vuoden päästä alettiin miettiä mihin suuntaan järjestö tulevaisuudessa tulisi lähtemään. Lopulta lähdettiin melkein jokaiseen.
”Vaikutamme suoraan poliitikkoihin vetoomuksilla, teemme selvityksiä, organisoimme kampanjoita, valistamme”, Ylä-Anttila listaa.
Juuri nyt Eetissä valmistellaan kunnille opasta siitä, miten hankkia eettistä tietotekniikkaa.
Lisäksi järjestön vapaaehtoiset kiertävät kouluissa ja vetävät toiminnallisia työpajoja esimerkiksi reilusta kaupasta tai vaatteiden ja elektroniikan tuotantoketjuista.
”Luennoille on niin paljon kysyntää, että emme millään ehdi tarttua jokaiseen tilaisuuteen”, Ylä-Anttila sanoo.
Silti Eetissä yritetään.
Kovan työn tulokset ovat selvät: Reilun kaupan merkin tunnistaa yli 90 prosenttia suomalaisista.
”Toki monet muutkin ovat urakkaan osallistuneet, mutta olemme omasta osastamme ylpeitä”, Ylä-Anttila tarkentaa.
Sitten ovat tietysti viime aikoina keskusteluun nousseet yritysten verovastuu, elektroniikkajäte ja globaalin vaatetuotannon eettisyys.
Eettisen kaupan puolesta ry kokee roolikseen keskustelun herättämisen. Järjestön ideologiana on, että maailmankauppa voisi olla oikeudenmukaista, jos sen säännöt vain olisivat.
”Olemme kaupan puolesta, kuten nimessäkin sanotaan, mutta emme sen nykymuodossa, jossa hyödyt jakautuvat epätasaisesti ja WTO:ssa päättävät vanhat, valkoiset miehet”, Ylä-Anttila summaa.
”Monesti kauppa nähdään kauppana ja ihmisoikeudet kukkahattuhommana, mutta me näemme ne yhtenä kokonaisuutena.”