Ohjaaja-käsikirjoittaja Zagros Manuchar.

Kaipuu tulla nähdyksi

Salpa -elokuvassa änkytyksestä kärsivä Henri elää elämässään vaihetta, joka tulee määrittämään hänen suhtautumistaan maailmaan.

Teksti: Anni Valtonen
Julkaistu: 6.11.2013

20. marraskuuta vietetään YK:n lanseeraamaa Lapsen oikeuksien päivää. Tänä vuonna päivän teemana ovat vammaisten lasten oikeudet.

Ensi-iltansa saa tuolloin Zagros Manucharin (s. 1990) ohjaama ja käsikirjoittama elokuva Salpa. Se kertoo tarinan 14-vuotiaasta änkyttävästä pojasta ja tämän kaipuusta tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Irakin Kurdistanista 4-vuotiaana Suomeen saapuneen Manucharin omiin kokemuksiin pohjaava elokuva on ensimmäinen pakolaisen ohjaama kokoillan elokuva Suomessa.

Salpa-elokuvassa kotiopetukseen joutuva ja vaikeasta änkytyksestä kärsivä Henri (Elis Lindfors) elää elämässään vaihetta, joka tulee määrittämään hänen suhtautumistaan maailmaan ja toisiin ihmisiin. Hän koettaa etsiä lämpöä ja turvaa, mutta hänelle lähin ihminen, isä (Eero Enqvist), ei kykene sitä antamaan. Sietämättömäksi kasvava tilanne pakottaa Henrin pyytämään apua tuntemaltaan hevoskouluttajalta (Elena Leeve).

Ennen Suomen ensi-iltaa Salpa on jo nähty useilla kansainvälisillä elokuvafestivaaleilla, muun muassa Irakissa. Se on esitetty myös Rakkautta & Anarkiaa -festivaalilla.

Kulttuuri

Nyt kun olet täällä...

... meillä on pieni pyyntö. Olemme laittaneet kaikki juttumme ilmaiseksi verkkoon, jotta mahdollisimman moni pääsisi nauttimaan korkealuokkaisesta journalismista. Lisätulot auttaisivat meitä kuitenkin tekemään entistä parempaa lehteä. Pyydämmekin, että tilaisit Maailman Kuvalehden printtiversion. Lehti on edullinen, ja samalla tuet tärkeää työtä oikeudenmukaisen maailman puolesta. Jos printti ahdistaa siksi, että maksullinen lehti on aina pakko lukea kannesta kanteen tai että sen takia pitää kaataa puita, laita läpykkä kiertoon mahdollisimman monelle ystävälle, sukulaiselle, tuntemattomalle. Pidemmittä puheitta, siirry tilaussivulle. Kiitos!

Maailman Kuvalehden tilauslomake

Nyt kun olet täällä...

Disconostalgiaa ja ilakoivaa improvisaatiota

Maat eroavat paljon siinä, millaista valtaa presidentti käyttää – ”Kansainvälisessä mittakaavassa Suomessa presidentillä on poikkeuksellisen vahva asema”

Kenialainen transaktivisti Letoya Johnstone on kokenut väkivaltaa ja hautonut itsetuhoa – Ja tehnyt muodista itselleen paikan, jossa voi pitää meteliä: ”Kauneus on kauneinta, kun se ei ole itsestäänselvää”