Philip Odino esittelee Dunga Beachin toria, joka näyttää samalta kuin tuhannet muut torit ympäri Afrikkaa. Yksinkertaisia pöytiä, joiden suojana on olkikatto. Myyjinä lähinnä naisia, myytävänä tyypillinen sekoitus vihanneksia, kalaa ja puuhiiltä. Rannan tuntumassa naiset perkaavat kalaa auringossa, ympärillä leijailee avotulesta lähtevä savu.

Ollaan Kisumun kaupungissa Lounais-Keniassa. Satamakaupunkina tunnettu Kisumu on Kenian kolmanneksi suurin kaupunki. Täältä Victoriajärvi levittäytyy kohti naapurimaita. Monet alueen asukkaista saavat elantonsa kalastuksesta.

”Tori olisi vetovoimaisempi, jos se olisi paremmin järjestetty. Ihmisten ei tarvitsisi kulkea puuhiilien käsittelyalueen läpi päästäkseen kalapöydille. Ranta-alueita ja toria pitää kehittää suunnitelmallisesti. Pitää tutkia, mitkä tuotteet nostavat torin arvostusta ja mitkä taas vähentävät. Jälkimmäisiin kuuluu ainakin kotitekoinen olut. Tällä hetkellä kaikki näyttää vain sotkuiselta”, Odino sanoo.

Paikallisessa Masenon yliopistossa väitöskirjaa tekevä Odino kuuluu ryhmään, joka tutkii kestävää kehitystä ja torien merkitystä. Odino on valinnut aiheekseen paikalliset mekanismit, jotka ohjaavat torien järjestäytymistä.

Afrikkalaisten torien kestävyydessä ja turvallisuudessa on paljon ongelmia, Odino muistuttaa. Esimerkiksi käytävät ovat niin kapeita, etteivät paloautot pääse tulipalon sattuessa torille.

”Toinen tärkeä kysymys ovat jätevedet ja toimiva viemäröinti. Nyt osa myyjistä pitää tuotteitaan maassa. Tarvittaisiin lisää pöytiä, jotta elintarvikkeet ja muut tuotteet eivät turmeltuisi sateella, kun vesi tulvii torille.”

Yksi Odinon tutkijatovereista puolestaan tarkastelee sitä, miten katetut markkinapaikat voidaan rakentaa entistä toimivammiksi. Haasteena on niin ilmanvaihto kuin valaistuskin. Luonnonvalon käyttö valaistuksessa on tärkeää, sillä Dunga Beachillä sähkön saatavuuteen ei voi erityisemmin luottaa.

”Emme voi soveltaa eurooppalaisia ratkaisuja ja ajatella että ne toimisivat täällä. On löydettävä ratkaisuja, jotka on sovitettu meidän olosuhteisiimme. Toisaalta, jos löydämme Kisumuun sopivia ratkaisuja, voimme ehkä käyttää niitä myös muilla paikkakunnilla, joissa olosuhteet ovat samankaltaiset”, Odino sanoo.

Tutkimuskohteena todellisuus

Aikaisemmin kenialaisyliopistojen tutkielmat ja raportit päätyivät lähinnä arkistoihin pölyttymään. Joitakin vuosia sitten Masenon yliopisto liittyi kansainväliseen kestävän kaupunkikehityksen verkostoon nimeltä Mistra Urban Futures. Sen tavoite on kehittää yhteistyötä ja levittää osaamista yliopistojen, elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja kansalaisten välillä.

Paikallinen, viime vuonna toimintansa aloittanut yhteistyöfoorumi sai nimen Klip, Kisumu Local Interaction Platform. Keniasta siihen osallistuu Masenon lisäksi Jaramogi Oginga Odingan teknillinen yliopisto (Jooust). Verkostoon kuuluvat lisäksi yliopistot Manchesterissa, Shanghaissa, Kapkaupungissa ja Göteborgissa.

”Opiskelijoiden on ymmärrettävä todellisuutta. Yhteiskunta on heidän laboratorionsa. Näin on erityisesti kaupunkisuunnittelussa, jossa ongelmakohdat eivät aina ole ilmeisiä”, sanoo Stephen Agong, professori ja Jooustin rehtori.

Kaupungistuminen on suuri haaste Kisumun kaltaiselle kaupungille, joka on alun perin suunniteltu pienelle asukasmäärälle. Kasvavia, keskustan ulkopuolisia alueita varten ei ole tehty nykyaikaista kaavoitusta.

”Haasteemme ovat jättimäisiä. Kisumua ympäröivät slummit kasvavat ilman kunnon katuja, ilman jätehuoltoa, juoksevaa vettä tai viemäröintiä. Kantavina ajatuksina tutkimuksessamme ovat oikeudenmukaisuus sekä vihreät ja tiiviit kaupungit”, sanoo Stephen Agong.

Kisumun perusti aikoinaan kauppapaikaksi siirtomaavalta Iso-Britannia. Kauppa ja kalastus ovat yhä tärkeitä elinkeinoja. Myös matkailun taloudellinen merkitys on kasvussa.

Philip Odino ja hänen opiskelijatoverinsa Franklin Otiende ja Joshua Wanga näkevät myös mahdollisuuksia kahden tutkimusaiheen, torien ja ekomatkailun yhdistämisessä.

”Kun tori toimii paremmin, se houkuttelee myös enemmän matkailijoita ja edistää siten paikallista talouskehitystä”, Odino sanoo.

Wanga ja Otiende tutkivat ekomatkailua. Ihmisten parissa työskentely ja asukkaiden osallistuminen työstettäviin projekteihin on jotain täysin uutta Kenian yliopistoissa.

”Ennen yliopisto-opiskelijat tulivat tänne keräämään tietoa, mutta eivät antaneet mitään vastineeksi. Meidän lähtökohtamme on toinen. Kestävä kehitys on juuri sitä, että saa ihmiset osallistumaan. Kun työskentelee ihmisten kanssa, on helpompi saada heidät myös ymmärtämään ja ylläpitämään muutoksia”, Franklin Otiende sanoo.

Hyasintit tukahduttivat järven

Yksi suurimmista ympäristöongelmista ovat järven vallanneet vesihyasintit, jotka tekevät ajoittain kalastajaveneiden liikkumisen mahdottomaksi. Tutkimushankkeessa asukkaille on opetettu, miten hyasintteja voi hyödyntää tulojen hankkimiseksi. Kasvit voi niittää ja kuivaamisen jälkeen niiden kuituja käyttää kassien ja korituolien punomiseen. Suunnitteilla on myös tutkimus siitä, voisiko vesihyasinteista valmistaa biokaasua.

”Taloudellinen kehitys tukee oikeudenmukaisemman kaupungin kehittymistä. Tähän liittyy myös ekomatkailu. Tutkimuksessani käsittelen paikallisen väestön osallistumista ekomatkailuun, ja väitän että se on nykyisellään aivan liian vähäistä”, Joshua Wanga sanoo.

Kun kolme tutkijaa keskustelee kestävän kehityksen haasteista, esiin nousevat parempi kaavoitus, köyhyys, jätehuolto ja ohjauksen puute.

Dunga Beachillä matkailualalla työskentelevällä Anthony Ochiengillä on tutkijoille konkreettisia toivomuksia aiheista, joiden avulla kaupunki toimisi paremmin.

”Jätteiden käsittely kaupungissa on täysin hallitsematonta. Roskia dumpataan torien viereen, mikä ei voi olla hyvä. Tarvitsemme tehokasta jätteiden käsittelyä ja kierrätystä. Tutkijat voisivat löytää ratkaisuja, joissa yksityinen ja julkinen puoli tekevät yhteistyötä”, Ochieng sanoo.

Toinen toivomus liittyy läheiseen Victoriajärveen. Sen tilaa pitäisi parantaa ja saada sitä kautta kalakannat kasvuun.

”Suurin este kestävälle kehitykselle ovat kuitenkin päättäjämme. Keniassa on hyviä lakeja ja sääntöjä, mutta korruption vuoksi säädöksiä ei noudateta”, Ochieng sanoo.