”Synnytykseni oli ongelmallinen, joten minulle päädyttiin tekemään keisarinleikkaus sairaalassa. Ilman vakuutusta perheelläni ei olisi ollut varaa leikkaukseen”, Nyiransabimana kertoo.
Hän on saapunut tarkastukseen terveyskeskukseen ja näyttää vakuutuskorttiaan. Kortti osoittaa naisen kuuluvan niin sanottuun yhteisöpohjaiseen terveysvakuutukseen eli CBHI:hin. Sen vuosimaksu on alle neljä euroa. Kortin avulla Nyiransabimana voi käyttää edullisesti kaikkia perusterveydenhuollon palveluita.
Vakuutus kattaa myös neuvolakäynnit, synnytyksen ja rokotukset. Yksi käynti terveyskeskuksessa maksaa 200 ruandan frangia eli 25 senttiä. Jos potilas saa lähetteen perusterveydenhuollosta sairaalaan, jää sairaalalaskusta potilaan maksettavaksi vain kymmenen prosentin omavastuuosuus.
Terveysvakuutus otettiin käyttöön vuonna 2005. Sen jälkeen äitiyskuolleisuus on laskenut kolmanneksen: Alle 5-vuotiaiden lasten kuolleisuus on puolittunut.
Vakuutusjärjestelmä perustuu siihen, että vakuutuksen ottaminen on pakollista kaikille ruandalaisille. CBHI on suunnattu epävirallisen talouden parissa työskenteleville. Heitä maan kansalaisista on arviolta 90 prosenttia. Äärimmäisessä köyhyydessä elävälle neljännekselle vakuutuksen maksaa valtio.
Vaikka iso osa CBHI:n kustannuksista katetaan vakuutusmaksuilla, noin puolet valtion terveysbudjetista saadaan ulkomaisena kehitysapuna.
Köyhyys laskuun uudistusten myötä
Vuosien 2005 ja 2010 välillä köyhien osuus on laskenut Ruandassa 57 prosentista 45 prosenttiin. Pakollisella terveysvakuutuksella on laskussa merkittävä osa. Aiemmin sairastuminen saattoi olla viimeinen sysäys krooniseen köyhyyteen.
Terveysvakuutuksen ohella Ruandassa on käyty köyhyyden kimppuun myös köyhille suunnatulla sosiaaliturvavakuutuksella. VUP:ksi kutsuttuun kokonaisuuteen kuuluu kolme osiota: suora tuki, valtion tarjoamat lyhyet työpestit ja mikrolainat. Köyhyyden asteesta riippuen perhe voi päästä osalliseksi yhteen tai kahteen ohjelman osioista.
Vuonna 2008 käynnistetty VUP on tarkoitus laajentaa koko valtion kattavaksi. Ensimmäisenä sen piiriin pääsevät köyhimmät yhteisöt. VUP:n vaikutuksista ei ole vielä tilastoja, mutta yksittäisten hyödynsaajien tarinat ovat vakuuttavia. Tuhannet maaseudun perheet ovat voineet sen avulla tehdä pieniä investointeja taloutensa parantamiseksi.
”Olin ohjelman kautta palkkatöissä neljä kuukautta. Siitä saaduilla palkkarahoilla pystyin ostamaan lehmän ja neljä vuohta. Nyt rahat ovat menneet, mutta voin luottaa, että selviämme kotieläinten avulla. Tulevaisuus näyttää valoisalta”, Christina Nyirangiruwonsanga sanoo.