Arvelisin, että kyse on sosiaalisista suhteista ja kilpailusta. Suomalaiset köyhät ja romanit elävät samoilla alueilla ja kilpailevat samoista resursseista. Kohtuuttomia palkkoja tai bonuksia saavia yritysjohtajia suomalaiset köyhät eivät arjessaan kohtaa.

Toinen selitys liittyy köyhyyden ja asenteiden välisiin kytköksiin. Köyhyys merkitsee usein joutumista alistetuksi ja sorretuksi. Köyhät ihmiset voivat reagoida tähän ainakin kahdella tavalla.Toiset masentuvat ja muuttuvat välinpitämättömäksi, toiset vihamielisiksi.

Kysymys kääntyy enemmänkin siihen, keitä ovat ne harvinaiset köyhät jotka kykenevät auttamaan muita. Veikkaisin, että auttajat ovat juuri niitä ihmisiä, jotka eivät ole katkeroituneet köyhyydestä. Itse asiassa pientä dataakin on tutkimuksesta, jota tein Apua? Lähimmäisyyden perusteet -kirjaani. Siinä köyhät auttajat olivat katkeroitumattomia vanhempia naisia.