Nicaraguan politiikka muistuttaa häkellyttävästi George Orwellin romaanin Eläinten vallankumous tapahtumia. Siinä alistettu kansa tekee vallankumouksen itsevaltiasta diktaattoria vastaan. Valtaan päästyään demokratian kannattajista tuleekin edeltäjiensä tavoin itsevaltiaita. Kansan enemmistö pysyy sorrettuna aivan kuten ennenkin.
Viimeisin tulokas tässä itsevaltiaiden kerhossa on nyt valtaa pitävä presidentti Daniel Ortega. Hänen takinkääntönsä on demokratiaan uskoneille sandinisteille kova pala.
”Ortega oli yksi sandinistivallankumouksen johtajista, mutta valta on tehnyt hänestä autoritäärisen mahtailijan”, sanoo Nicaraguan tunnetuin journalisti Carlos Fernando Chamorro.
Chamorro, 55, on entinen sandinisti ja Ortegan tukija, journalisti kolmannessa polvessa. Isoisä oli 1930-luvulla perustamassa maan vaikutusvaltaisinta päivälehteä La Prensaa, joka oli maan ainoa kriittinen ääni Somozan suvun diktatuuria vastaan.
Isä Pedro Joaquín Chamorro puolestaan toimi lehden päätoimittajana vuoteen 1978 asti, kunnes Anastasio Somozan hallitus murhautti hänet.
Isän väkivaltainen kuolema vaikutti kaikkien nicaragualaisten elämään, eikä vähiten hänen poikansa valintoihin.
”Olin opiskellut taloustiedettä yliopistossa, eikä minusta pitänyt tulla toimittajaa. Isän kuoleman jälkeen aloin työskennellä La Prensassa Somozaa vastaan. Liityin sandinistipuolueeseen ja toivoin suurta muutosta Nicaraguaan”, Carlos Fernando Chamorro kertoo
La Prensasta Chamorro siirtyi pian sandinistien puoluelehteen Barricadaan. Vuonna 1994 hän sai potkut. Toimittajista oli tullut juttujen tekemisessä itsenäisiä ja puolueen ohjauksesta riippumattomia. Tutkiva journalismi ei miellyttänyt puoluejohtaja Ortegaa.
Chamorro perusti oman Confidencial- lehden ja ryhtyi vetämään Esta Semana ja Esta Noche -ajankohtaisohjelmia televisiossa. Toimittajan uransa aikana hän on ollut vuoroin oikeisto-, vuoroin vasemmistohallituksen hampaissa.
Korruptio rehottaa
Ortega pyrkii marraskuussa jälleen presidentiksi, vaikka Nicaraguan perustuslaki kieltää istuvaa presidenttiä asettumasta uudelleen ehdolle. Maan pääkaupungin Managuan katukuvaa hallitsevat Ortegan vaalimainokset, jossa hän julistaa olevansa ”kristitty, sosialisti ja solidaarinen”.
Nicaraguan demokratia on kaventunut Ortegan valtakaudella. Sandinistien väitetään manipuloineen vuoden 2008 kuntavaaleja omaksi edukseen. Vastalauseena Yhdysvallat ja monet Euroopan maat ovat lopettaneet kahdenvälisen kehitysyhteistyön Nicaraguan kanssa.
Monet pelkäävät vaalivilpin toistuvan tulevissa marraskuun presidentti- ja parlamenttivaaleissa. Ortega ei halua päästää maahan kansainvälisiä tarkkailijoita.
Myös oikeuslaitos on sekaantunut poliittiseen peliin. Korkein oikeus linjasi taannoin, että Ortegan ehdokkuuden epääminen voi loukata tämän ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta lain edessä.
”Korkeimman oikeuden mielestä itse perustuslaki olisi perustuslain vastainen. Sehän on absurdi ajatus”, Chamorro sanoo.
Propagandasotaa ja rikossyytöksiä
Autoritaarisuus näyttää juurtuneen syvälle nicaragualaiseen kulttuuriin. Somoza muutti aikoinaan perustuslakia voidakseen pysyä hallitsijana. Nyt Ortega syyllistyy itsevaltiuteen, jota vastaan hän nuorena radikaalina taisteli.
Jokainen kansalainen tai toimittaja, joka uskaltaa arvostella sandinistihallitusta, ottaa riskin taloudellisesta tai juridisesta painostuksesta. Chamorro on itsekin joutunut entisten puoluetovereidensa silmätikuksi.
Pari vuotta sitten Esta Semana -ohjelman toimittajat paljastivat televisio-ohjelmassa sandinistikansanedustajan ja entisen kaupunginjohtajan kavaltaneen avustusrahoja viisi miljoonaa dollaria. Asian julkitulo suututti puolueen ja se aloitti propagandakampanjan Chamorron lehteä ja televisiokanavia vastaan.
Hallitus syytti Chamorroa useista rikoksista, muun muassa rahanpesusta ja sekaantumisesta huumekauppaan. Päätoimittajasta annettiin jopa etsintäkuulutus. Hallituksen turvallisuusjoukot tekivät ratsian Chamorron toimitukseen ja veivät tietokoneita ja toimituksen keräämiä todisteita korruptiosta.
”Kaikki väitteet toimitustamme vastaan olivat tuulesta temmattuja”, Chamorro sanoo.
”Hallitus leimasi minut rikolliseksi, mutta en halunnut paeta maasta tai perääntyä. Hallitus ei hyökännyt ainoastaan persoonaani vaan koko vapaata tiedonvälitystä vastaan.”
Demokratia alennustilassa
Nicaraguassa vallitsee Chamorron mukaan poliittinen apatia. Mielipiteen ilmaiseminen väärässä paikassa saattaa tarkoittaa esimerkiksi työpaikan menetystä.
Marraskuun vaalien lähestyessä valtion virastojen työntekijöitä on uhattu erottamisella, jos he eivät osallistu hallitusta tukeviin tilaisuuksiin. Sandinistien vaalijulisteita on liimattu kouluihin ja oppilaitoksiin. Hallitus on politisoinut myös kansallisia, aiemmin puolueettomia instituutioita. Se kontrolloi esimerkiksi poliisivoimia vaatien heiltä uskollisuutta ja omistautumista sandinistipuolueelle.
Nicaraguassa ei muutamaa toisinajattelijaa lukuun ottamatta ole toimivaa oppositiota. Sandinistit ovat jakaneet poliittisen vallan pääkilpailijansa, oikeistolaisen PLC-puolueen kanssa. Nicaraguassa puolueiden tekemää salaista sopimusta kutsutaan nimellä El Pacto.
Sopimuksen perusteella Ortega vapautti pari vuotta sitten entisen presidentin Arnoldo Alemánin korruptiotuomiosta. Alemán tuomittiin vankilaan 2000-luvun alussa sen jälkeen, kun hän kavalsi valtion varoja yli 100 miljoonaa dollaria. Vastaavasti PLC on suostunut muuttamaan vaalilakia ja muita lakeja Ortegan toivomalla tavalla.
Marraskuun vaalien kynnyksellä Nicaraguan demokratia on syvässä alennustilassa. Pääehdokkaat presidentinvaalissa ovat Ortega, joka rikkoo perustuslakia, ja Alemán, jonka pitäisi istua vankilassa 20 vuoden tuomiota.
”Uskon yhä demokratian ihanteeseen, tasavertaisuuteen lain edessä ja vallanpitäjien oikeudentuntoon”, Chamorro sanoo. ”Journalistit eivät voi korvata poliitikkoja tai oikeuslaitosta, mutta haluan olla mukana edistämässä maamme sananvapautta.”
Aidossa demokratiassa kansalaisia kannustetaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja mielipiteen ilmaisuun. Nyt nicaragualaiset osallistuvat politiikkaan enimmäkseen puolueen painostamina.
”Demokratiassa poliittisen osallistumisen on oltava avointa ja vapaaehtoista”, Chamorro korostaa. ”Uskon, että demokratia vielä palaa Nicaraguaan.”