Suomalaisen kesän tärkein puheenaihe on sää. Onko poutaa ja lämmintä ennen juhannusta, tulevatko sateet heinäkuussa, kuivuuko kaivo kesämökillä?

Tuhansien järvien maassa on vaikea tajuta, että maailman vesivarat ovat rajalliset. Monissa maissa kuivuus ja sateiden puute on satoja kertoja dramaattisempaa kuin veden loppuminen pihakaivosta. Kun käytettävissä oleva vesimäärä jää alle tuhanteen kuutiometriin henkeä kohden vuodessa, puhutaan vakavasta vesikriisistä. Alle 500 kuutiometrin vuosimäärä tarkoittaa jo sitä, että ihmisten henkiinjääminen on uhattuna. Suomalainen kerrostaloasukas käyttää vettä keskimäärin 165 litraa vuorokaudessa. Teollisuudessa veden tarve on moninkertainen.

Maapallon vesivaroista vain kolme prosenttia on makeaa vettä ja siitäkin osuudesta vain kolmannes on helposti saatavilla järvistä ja joista. Loput on pääosin jäätiköissä ja maaperässä.

Makean veden tarpeellisuus tuli hyvin esiin Japanin Fukushiman ydinkatastrofin yhteydessä. Reaktoreita toki voitiin hätäjäähdyttää suolaisella merivedellä, mutta suolaisen veden aiheuttama korroosio turmeli voimalan jäähdytysjärjestelmää niin, että se on uusittava.

Vettä tarvitaan myös viljelyksillä. Alueesta riippuen, vesivaroista 75-90 prosenttia menee maanviljelyksen tarpeisiin. Tehokas maanviljely tuottoisine taimineen tarvitsee paljon vettä.

Kuutisenkymmentä vuotta sitten alkanut niin sanottu vihreä vallankumous on muuttanut viljelytottumuksia kehitysmaissa. Pienisatoisten, mutta kuivuutta kestävien lajien tilalle ovat tulleet satoisat, mutta runsaammin vettä tarvitsevat lajit.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt näyttävät kasvaneen. Monin paikoin tämä tarkoittaa sitä, että sateita ei kuulu eikä näy, kunnes koko vuoden sademäärä ryöpsähtää kerralla maahan. Tammikuussa Serranan alueella Brasiliassa koettiin tuhoisa tulva, kun kuukauden sademäärä satoi muutamassa tunnissa. Samoihin aikoihin Australiaa koetteli maan historian pahin tulva. Kuukautta myöhemmin oli vuorossa Pakistan ja huhtikuun lopulla Indonesia.

Kylmän talven jälkeen ja kauniin kesän koittaessa voi olla helppoa unohtaa ilmaston lämpenemiseen liittyvät ongelmat. Ilmaston tilasta on oltu jo pitkää huolissaan. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC perustettiin jo 1988. Seuraava ilmastoasioihin perustava laaja tapaaminen on Etelä-Afrikan Durbanissa kuluvan vuoden lopulla.

Ilmastonmuutosta ei pysäytetä kokouksilla ja päätöslauselmilla. Tarvitaan myös tekoja. Kauniin kesän kunniaksi voisimme kulkea jalan tai pyöräillen ja pidemmälle mennessä turvautua julkisiin kulkuvälineisiin. Ja grillissä voi paistaa makkaran sijasta vaikkapa kesäkurpitsahampurilaisen.