Isäni ei ole tehnyt rikosta”, Irma González, 26, puuskahtaa Helsingin yliopistoon kokoontuneelle joukolle maaliskuussa. ”Hän halusi vain estää terroristien hyökkäykset Kuubaan.”
Irma Gonzálezin isä René González on yksi viidestä miehestä, jotka tuomittiin Yhdysvalloissa vuonna 1998 toiminnastaan Kuuban salaisena agenttina Miamissa. Estääkseen miaminkuubalaisten äärioikeistolaisryhmien tuhoisat iskut Kuubaan presidentti Fidel Castro oli lähettänyt Miamiin vakoojia terroristien suunnitelmien selvittämiseksi.
René González ja muut agentit keräsivät Miamissa todisteita tulevista hyökkäyksistä: nauhoitettuja puheluita, pommien räjähdysaineita, yksityiskohtaista tietoa iskujen rahoittajista ja tekijöistä Miamissa.
Kuuban hallitus luovutti koko aineiston FBI:lle.
”Castro toivoi, että terrorismi saataisiin loppumaan yhteistyössä Yhdysvaltain kanssa”, Irma González kertoo.
Terroristien sijaan Yhdysvallat kuitenkin pidätti kuubalaiset vakoilijat, René Gonzálezin lisäksi Antonio Guerreron, Gerardo Hernándezin, Ramon Labañinon ja Fernando Gonzálezin. Tuomiot vaihtelivat 15 vuodesta elinkautisiin. Réne Gonzálezin ja Gerardo Hernándezin vaimoille ei ole myönnetty viisumeita Yhdysvaltoihin.
”Äitini ei ole nähnyt isääni kahteentoista vuoteen”, González pahoittelee.
Ihmisoikeusjärjestöjen ja lukemattomien valtionpäämiesten painostuksesta huolimatta Yhdysvallat ei ole vapauttanut vankeja.
”Vapaina ovat sen sijaan ne terroristit, joiden tuhotyöt isä yritti estää”, González sanoo.
Vuoden 1959 vallankumouksen jälkeen miaminkuubalaisten äärioikeistolaisten saarelle ampumat pommit ovat tappaneet yli 3 000 ihmistä ja aiheuttaneet pysyviä vammoja yli kahdelle tuhannelle.
Toivo paremmasta
Irma González sanoo, että hänen isänsä lähti Yhdysvaltoihin ensisijaisesti puolustamaan ihmisoikeuksia.
”Uskon vakaasti, että on olemassa hyviä kapitalisteja, hyviä kommunisteja, hyviä katolilaisia ja hyviä muslimeja. Mutta ei ole olemassa sellaista kuin hyvä terroristi”, René González kirjoittaa kirjeessään valamiehistölle.
”Viattomien ihmisten ei pitäisi joutua terrorismin uhreiksi – ei Kuubassa, ei Yhdysvalloissa eikä missään muuallakaan maailmassa.”
Yhdysvalloissa vuonna 1956 kuubalaissiirtolaisten perheeseen syntynyt René Gonzalez oli vain kolmevuotias, kun Castron joukot syrjäyttivät Kuuban yhdysvaltalaismielistä eliittiä palvelleen Fulgencio Batistan.
Gonzálezin perhe palasi Kuubaan todistamaan, miten sosialistiksi julistautunut Castro toteutti lupauksensa yksi kerrallaan. Kaikille ihmisille taatut julkinen terveydenhuolto, koulutus, työttömyysturva ja kansaneläke olivat 1960-luvun Latinalaisessa Amerikassa ennenkuulumattomia uudistuksia. Kuuban lapsikuolleisuus oli pian kolmannen maailman alhaisin.
Castron saavutuksia ovat kuitenkin varjostaneet voimakkaat syytökset ihmisoikeusloukkauksista ja ilmaisunvapauden rajoittamisesta. Human Rights Watch -järjestön mukaan Castro on järjestään kieltänyt toiminnanvapauden kaikilta yksilöiltä ja yhteisöiltä, jotka ovat olleet eri mieltä Kuuban hallituksen kanssa.
Fidel Castron sairastumisen jälkeen helmikuussa 2008 valtaan siirtynyt veli Raúl Castro on jatkanut veljensä linjoilla. Sadattuhannet kuubalaiset ovat panneet Yhdysvaltoihin.
Kylmä sota jatkuu
Miamin kuubalaispakolaisten keskuudessa syntyi pian 1959 vallankumouksen jälkeen järjestöjä, jotka ryhtyivät pommittamaan kotisaartaan ”vapauttaakseen” Kuuban Castron vallasta. Myös Kuuban saaren turistialueille kohdistuvien pommi-iskujen tavoitteena on ollut vahingoittaa Kuuban orastavaa matkailuelinkeinoa, joka on taannut maalle tuloja Yhdysvaltain kauppasaarrosta huolimatta. YK on tuominnut saarron jo 19 kertaa.
”Olen vakuuttunut, että miaminkuubalaiset järjestöt saavat suoraa tukea ja rahoitusta FBI:lta ja CIA:lta. Terroristit pyrkivät Yhdysvaltain tuella kaatamaan Castron hallituksen keinolla millä hyvänsä”, vangittu Fernando González vakuuttaa valamiehistölle osoittamassaan kirjeessä.
Yhdysvallat on arvostellut Kuubaa lakipykälästä, jonka mukaan henkilö voidaan pidättää pelkkien aikeiden, eikä ainoastaan tekojen, perusteella. Irma Gonzálezin mukaan Yhdysvallat on sortunut samaan.
”Ei isällä ollut hallussaan mitään Yhdysvaltain salaisia asiakirjoja. Isä vakoili Miamin kuubalaisia! Hänen kuitenkin väitettiin olleen aikeissa syyllistyä Yhdysvaltojen viranomaisten vakoiluun.”
’Amnesty International vahvistaa Gonzálezin väitteen: riittävän painavia todisteita ei ollut.
”
Mikäli Miamin terroristijärjestöt olivat olleet yhteydessä FBI:n ja CIA:n kanssa, vakoojat olisivat järjestöjen kautta voineet päästä perille Yhdysvaltain politiikkaa koskevista salaisista asioista. Tällöin myös vakoilutuomioissa olisi perää”, nimettömänä esiintyvä yhdysvaltalaisjuristi huomauttaa viisikon vapauttamista lobbaavalla internetsivulla. ”Yhdysvallat ei kuitenkaan myönnä, että sillä olisi osallisuutta terrori-iskuihin.”
Vahvemman oikeus
Viisikosta Gerardo Hernándezia syytetään vakoilun lisäksi osallisuudesta tapahtumaan, jossa miamilaisten Kuubaa lähestynyt lentokone ammuttiin alas.
”Miamilaiset tunkeutuivat Kuuban ilmatilaan! Kuubaan kohdistuneesta terrorismista ei kuitenkaan ole syytetty, saati tuomittu yhtään ketään. Sen sijaan Kuubasta Yhdysvaltoihin tulleet vakoojat tuomittiin ilman todisteita”, Suomeen Irma Gonzálezin kanssa matkustanut, viisikon vapautusta Kuubassa koordinoiva Olando Sandoval jyrisee.
Viisikon puolustajien mukaan Yhdysvaltain hallitus on lahjonut miamilaisia toimittajia kirjoittamaan tapauksesta Yhdysvaltoja suosivalla tavalla. Miamin kuubalaisjärjestöt ovat uhkailleet Castroon suopeasti suhtautuvia tahoja myös Miamissa. YK:n ihmisoikeuskomission työryhmän mukaan oikeuskäsittely olisi pitänyt järjestää muualla, sillä Miamissa oli mahdotonta koota puolueetonta valamiehistöä.
Tuomioita on lievennetty, mutta vielä kukaan ei ole päässyt vapaaksi. Irma González toteaa olevansa kaikesta huolimatta iloinen, että isä lähti aikoinaan Yhdysvaltoihin. ”Hänellä on siellä tärkeä tehtävä: toimia Kuuban oikeuksien puolustajana.”