Maria Gasolinan esivaihe sai alkunsa jo lukiossa, kun opettaja pyysi kirjoittamaan runoja. Halusin mieluummin kääntää portugalinkielistä lyriikkaa. Olin ollut vaihto-oppilaana Brasiliassa ja kielitaidon myötä sikäläinen musiikki oli auennut aivan uudella tavalla. Niinpä halusin jakaa diggailemiani juttuja muiden kanssa. Vuosien kuluttua perustettiin bändi, jossa oli osin sama miehityskin kuin lukioaikaisessa projektissa. Nyt on soitettu yhdessä kymmenen vuotta, perustettu oma levy-yhtiö ja julkaistu kolme levyä. Ohjelmistossa on brasilialaisen musiikin lisäksi kaikenlaista hauskaa useilta eri mantereilta, aina Haitilta ja Madagaskarilta asti.
Musiikkimme on varmaankin käännöspoppia. Aiemmin puhuimme käännösiskelmästä, mutta se aiheutti väärinkäsityksiä. Monet kai pitää meitä lattaribändinä, mutta vähänkin lattaritouhuista ymmärtävän korvaan musiikkimme kuulostaa enemmänkin slaavilaiselta. Parasta mielestäni onkin musiikillinen vapaus; ainoa konseptiamme rajaava punainen lanka on se, että biisit ovat tuontitavaraa omalle kielellemme käännettynä.
Meidän useimmilla biiseillä on joku sanoma. Ainakin minulle. Melkein kaikki biisit ovat omia käännöksiäni ja harvemmin mua nappaa alkaa kääntää jotain ihan huttua – jollei siinä huttuudessa sitten ole nimenomaan jotain erityisen hassua. Kyllä siinä jotain pitää olla, että se maksaa vaivan. Ja tuleehan biiseille sanomaa tulkinnassakin. Meidän tavassamme tehdä biiseistä tällaisia epäortodoksisia mash-up kulttuurihybridejä on jo mielestäni tärkeä ajankohtainen sanoma.
Hauskoja keikkamuistoja on aika monta. Kaikkea sattuu. Eka mikä nyt tulee mieleen on kun unohdin taas kerran sanat ja jouduin lukemaan eturivissä hoilottavien huulilta, missä mennään.”
Maria Gasolina Mañana-klubilla
Club Libertéssä (Kolmas Linja 34, Helsinki) perjantaina 8.4.
Lämmittelijänä dj Don Fatty.
Liput 8€ + eteispalvelumaksu.