Globalisaatio ja vaateteollisuus tuottavat yhdistelmän, joka särähtää pahasti vaatesuunnittelija Anniina Nurmen korvaan. Häntä ärsyttää se, että ihmisten pitää saada jatkuvasti uusia vaatteita halvalla.
”Vitosen paidasta ei jää tekijälle tai viljelijälle mitään”, Nurmi huokaisee.
Ongelmassa ei ole mitään uutta. Yli 95 prosenttia suomalaisten ostamista vaatteista tehdään Kaukoidässä ja Itä-Euroopassa, joissa palkat ja työolot ovat surkeita. Vaatteen hinnasta kauppa kahmaisee yleensä vielä 50–60 prosenttia.
Ympäristö pilaantuu ja jätevuoret kasvavat, kun vaatteiden raaka-aineina käytetään suurimmaksi osaksi tuholaisille altista puuvillaa ja kemiallisesti tehtyjä keinokuituja, kuten polyesteriä.
Lahtelainen Anniina Nurmi on ekologisen vaatealan tuoreimpia nimiä. Viime vuonna hän lanseerasi oman NURMI-mallistonsa. Nyt hän haluaa kääntää vaateteollisuuden suuntaa oman yrityksensä avulla.
”Vaateteollisuus pitää saada vastuullisemmaksi askel kerrallaan. Se ei ole helppoa, mutta haluan tehdä omalta osaltani sen eteen töitä niin paljon kuin mahdollista.”
Ekovaatteet tehdään naisille
Nurmen omaa nimeä kantava ekologinen vaatemallisto alkoi ensin harrastuspohjalta, sitten osa-aikatyönä.
Vuodenvaihteessa suunnittelija otti ensi askeleensa kokopäiväisenä yrittäjänä, jätettyään ensin urheilu- ja lastenvaatteiden suunnittelijan paikan Luhdalla.
Uuden työhuoneen sisustus Lahden yrityshautomossa on vielä keskeneräinen, mutta suunnitelmia riittää.
”Malliston laajentaminen on käynnissä ja lisää asusteita on suunnitteilla. Myöhemmin tulee vielä miesten vaatteita.”
Suomessa miesten ekovaatteita on hyvin vähän kysyntään nähden. Nurmi-mallistokin on vain naisille. Suurimmaksi osaksi malliston vaatteet ovat erilaisia mekkoja ja hameita.
Tyyliltään mallisto on skandinaavista, suunnittelijan mukaan yksinkertaista, funktionaalista ja mielenkiintoista, ”designia yhdistettynä vastuullisuuteen”.
Nurmen suurimmat innoittajat ovat arvatenkin muista Pohjoismaista: ruotsalainen Camilla Norrback ja tanskalainen Noir.
Suomalaisista ekosuunnittelijoista Nurmi erottuu materiaaleillaan. Hän käyttää enemmän uusia, ekologisesti tehtyjä raaka-aineita kuin kierrätysmateriaaleja.
”Muiden suomalaisten tuotteet ovat ehkä enemmän uniikkeja. Omani sopivat paremmin laajempaan tuotantoon.”
Nurmen mukaan pelkkä kierrätysmateriaalin uusiokäyttö on hankalaa, jos ekovaatteista halutaan tehdä valtavirran tuotteita. Mieluummin hän yhdistää uusia ekoraaka-aineita ja kierrätysmateriaalia, esimerkiksi teollisuuden ylijäämäkankaita.
Haitat puntarissa
Kolmen vuoden ajan Nurmi on pitänyt suosittua Vihreät Vaatteet -blogia, jossa hän kertoo vastuullisesta muodista.
”En ole sellainen bloggaaja, että esittelisin joka päivä uuden asun. Muodin lisäksi haluan jakaa tietoa kestävistä vaatteista.”
Materiaalien miettiminen on Nurmen mielestä hyvä alku kohti ekologisempia vaatehankintoja. Luonnonmateriaalit, kuten luomupuuvilla, bambu, nokkonen, hamppu, soija ja pellava ovat hyviä vaihtoehtoja, mutta niissä on myös haittansa.
”Aina kannattaa miettiä, mihin vaatetta käytetään ja kuinka paljon materiaalia
tuotetaan.”
Esimerkiksi tavanomaisen puuvillaan kasvattamisessa käytetään runsaasti lannoitteita ja kemikaaleja. Jopa 25 prosenttia maailman torjunta-aineista menee puuvillan kasvatukseen.
Ekologisemman luomupuuvillan viljelykin kuluttaa valtavasti vettä, jos viljelyalueilla ei sada riittävästi. Lisäksi viljely vie tavallista enemmän peltopinta-alaa hävikin takia.
Bambun, nokkosen ja pellavan tuotantoprosessi sen sijaan on aikaa ja energiaa vievää, vaikka periaatteessa viljely on vaivatonta ja ekologista. Vaatteisiin käytettävän soijan viljely puolestaan valtaa peltoalaa ruualta.
”Pellavasta ja nokkosesta haluaisin enemmän variaatioita, mutta vielä niitä on vähän verrattuna bambuun. Nyt materiaalini ovat vaihdelleet käyttötarkoituksen mukaan luomusta kierrätettyyn polyesteriin. Ja tietysti kirppareilta löytyy paljon kaikenlaista.”
Urheiluvaatteet vaikeimpia
Nurmi selvittää materiaaliensa alkuperän aina alusta loppuun sertifikaattien avulla. Tärkeintä on tehdä vaatteita kestävistä ja laadukkaista materiaaleista.
Tulevaisuudessa vaatteet saatetaan tehdä myös synteettisestä, mutta biohajoavasta PLA-kuidusta tai biohajoavasta selluloosakuidusta lyocellista. Ne vaativat kuitenkin vielä kehittelyä.
Sen sijaan öljy- ja hiilipohjaisten keinokuitujen määrä vaatteiden raaka-aineena kasvaa, samalla kun puuvillan hinta jatkaa nousuaan.
Nurmen mukaan vaikeinta on saada urheilu- ja ulkoiluvaatteet ekologisiksi. Käyttäjät vaativat hengittäviä, lämpimiä sekä veden- ja tuulenpitäviä vaatteita, jotka tehdään helpoiten synteettisesti. Kookokseen pohjautuvaa cocona-käsittelyä voitaisiin käyttää enemmänkin urheiluvaatteissa, suunnittelija sanoo.
Vielä toistaiseksi Nurmi aikoo kuitenkin pitäytyä tavallisempien arki- ja juhlavaatteiden suunnittelussa. Malliston suosituimpia artikkeleita ovat olleet luomupuuvillasta tehdyt mekot ja kierrätysnahkaiset korut.
Eko kasvoi designiksi
Kaikenlainen käsityöläisyys ja vaatteiden tuunaaminen ovat vauhdittaneet ekomuodin mainetta jo monta vuotta. Ekovaatteista on tullut brändättyä designia, joka on löytänyt tiensä myös kansainvälisiin muotitapahtumiin.
Samalla verkkokaupat ja blogit ovat vieneet ekomuodin sinnekin, missä kirpputorit ovat täynnä ryysyjä ja rättejä.
Mutta käsityönä tehdyt design vaatteet tekevät huomattavasti isomman loven halpoihin vaatteisiin tottuneiden ihmisten kukkaroon. Onko suunnittelu ylipäänsä kannattavaa, ja menevätkö tuotteet kaupaksi?
Nurmi vastaa diplomaattisesti.
”Tulevaisuus on haastava, mutta kyllä tällä elämään pystyy.”
Hienoa on Nurmen mukaan se, että ekologisuudesta ylipäänsä puhutaan ja uusia tekijöitä tulee alalle.
”Valmistuin vaatesuunnittelijaksi 2007. Opinnoissani ei puhuttu ekologisuudesta. Otin itse paljon selvää asioista. Nykyään yhä useampi opiskelija on kiinnostunut näistä teemoista.”
Suomessa ekologisin periaattein toimivia vaatealan yrittäjiä on vähän. Nurmen mukaan avain ekovaatteiden menestykseen on näkyvyydessä ja yritysyhteistyössä.
”Ekologisuus vaatii yrittäjiltä enemmän, mutta on eettisesti kannattavaa.”
Linkit & lisätiedot
Vihreät Vaatteet:
www.vihreatvaatteet.com
Fashion-conscience:
www.fashion-conscience.com
StyleWillSaveUs:
www.stylewillsaveus.com/blog.php
Seed & Sew:
www.seedandsew.com
Ecouterre:
www.ecouterre.com
OutsaPop:
www.outsapop.com
Muista myös nämä: Sanna Rinne, Vitidesign, Ainokainen, Ilomieli, Vietto, Globe Hope, Minna Hepburn, Kuyichi, Camilla Norrbacka, Ascension, Nudge, GenteClothes, the Greendress.