Marraskuussa tuli kuluneeksi sata vuotta Meksikon vallankumouksesta. Emiliano Zapatan ja Pancho Villan johdolla saavutettiin työläisille ja talonpojille perusoikeudet, maareformi, ilmainen ja uskonnosta riippumaton koulutus sekä sosiaaliturva.
Sata vuotta myöhemmin Meksikon tilanne muistuttaa kuitenkin vuoden 1910 oloja: eliitti piehtaroi vauraudessa, ja kansa kituu takapajulassa. Kansanvalta on muuttunut irvikuvakseen, työläisten oikeudet on vedetty lokaan, viranomaiset loukkaavat perusvapauksia, valta on luovutettu kansainväliselle pääomalle ja kansasta vieraantuneiden teknokraattisten poliitikkojen perinnölliselle oligarkialle.
Ongelmien listan huipentaa sota tai oikeastaan kolme sotaa: huumekauppiaat taistelevat reviireistä, entisten sotilaiden
ja poliisien muodostamat zeta-rikollisjengit ryöstävät ja sieppaavat siviilejä, ja armeija sekä erikoisjoukot sotivat oman maan kansalaisia vastaan.
Presidentti Felipe Calderón aloitti Yhdysvaltain painostuksesta joulukuussa 2006 sodan huumekauppaa vastaan. Sitä seurannut väkivallan aalto on tappanut noin 30 000 meksikolaista.
Meksiko muistuttaa yhä enemmän epäonnistunutta valtiota. Siellä riehuvat kaikenkarvaiset aseistautuneet roistot: puolisotilaalliset ja puolipoliisit, ”lailliset” ja ”vapautetut” murhajoukkiot, Yhdysvaltain CIA:n ja huumevirasto DEA:n agentit ja hännänhuippuna zeta-rikollisjengit, jotka sieppaavat varsinkin Yhdysvaltoihin pyrkiviä keski- ja eteläamerikkalaisia siirtolaisia.
Noin puoli miljoonaa latinoa kulkee vuosittain Meksikon läpi pohjoiseen. He joutuvat mielivaltaisten pidätysten, ryöstöjen ja raiskausten uhreiksi. Kahdeksan kymmenestä meksikolaisesta naisesta kokee seksuaalista väkivaltaa. Monet pakotetaan rikollisjengien palvelijoiksi tai prostituutioon. Rikolliset ahdistavat myös lapsia työhön. Tuhansittain siirtolaisia siepataan, ja zetat vaativat lunnaita heidän omaisiltaan.
”Järjestäytyneen rikollisuuden on helpompaa kidnapata noin 50 tuntematonta ihmistä muutamaksi päiväksi ja periä 300–1 500 dollarin lunnasrahat kuin siepata tunnettu liikemies”, Óscar Martínez kertoo uudessa kirjassaan. Jos lunnaita ei heru, uhri tapetaan. Meksikon lehtien mukaan jokaisella zeta-yksiköllä on oma ”teurastaja”, joka paloittelee ja polttaa uhrit. Kymmenen viime vuoden aikana on ”kadonnut” noin 60 000 laitonta siirtolaista, joista ei maksettu lunnaita.
Tämä barbaarinen väkivalta keskittyi aluksi tietyille alueille, kuten Ciudad Juareziin, mutta se on levinnyt koko maahan, poikkeuksena pääkaupunki México. Yhdysvallat on luokitellut Meksikon vaaralliseksi ja määrännyt konsulaattiensa virkailijat lähettämään lapsensa kotiin.
Presidentti Calderón kertoo säännöllisesti huumesodan voitoista ja tärkeiden pomojen pidätyksistä. Hän on tyytyväinen mobilisoituaan armeijan mukaan huumeidenvastaiseen taisteluun. Valtaosa meksikolaisista on kuitenkin eri mieltä: sotilaiden kokemattomuus lisää huumesodan vahinkoja, joissa on kuollut satoja siviilejä.
Olivatko siviilien kuolemat vahinkoja? Robert F. Kennedyn ihmisoikeuspalkinnon juuri saanut Abel Barrera Hernández ei usko sitä. Hänen mukaansa huumesotaa käytetään kansalaistoiminnan kriminalisoinnin välineenä. ”Tämän sodan uhrit ovat kaikkein haavoittuvimpia: alkuperäisasukkaita, naisia, nuoria. Armeijaa käytetään uhkailuun, liikkeiden hajottamiseen, kylvämään pelkoa, vaientamaan sosiaalisia protesteja ja kriminalisoimaan oikeuksiensa puolustajia”, hän sanoo.
Yhdysvaltain hallitus näkee Meksikon nyt turvallisuusuhkana, joka muistuttaa 1980-luvun Kolumbiaa.
USA kuuluu kuitenkin Meksikon sodan pääsyyllisiin. Se on huumeiden laillistamisen päävastustaja. Se toimittaa jopa 90 prosenttia Meksikon armeijan, poliisin, huumejengien ja zetojen käyttämistä aseista. Lisäksi Yhdysvallat kuuluu marihuanan ja kemiallisten huumeiden johtaviin tuottajiin maailmassa.
Ja USA:ssa on maailman suurimmat huumemarkkinat. Pelkästään kokaiininkäyttäjiä on seitsemän miljoonaa. Sen huumemafiat käärivät myös suurimmat voitot: arviolta 45 miljardia dollaria vuodessa.
Washingtonin pitäisi siivota oma pesänsä sen sijaan, että se jakaa naapureilleen huonoja neuvoja, jotka ovat ajaneet Meksikon helvetilliseen sotaan. IPS
Kirjoittaja päätoimittaa le monde diplomatique -lehden espanjankielistä painosta.